Perhosen siiven värähdyksiä Aasiasta

Nummi, Heidi. 2015. Kerran kuljin ja kumarsin: 15 kuukautta Aasiassa. Helsinki: Finn Lectura. Graafinen suunnittelu Päivi Toikka.

Aivan uskomaton tarina. Että ihminen voi jättää kaiken taakseen ja lähteä sattumanvaraisesti seikkailemaan Aasiaan yksin, rinkka selässä, kolmen miljardin ihmisen keskelle! Eväänä kiinan kielen taitoa mutta ei edes venäjää. Eikä rokotuksia.

Heidi Nummen kertomus alkaa Helsingin keskustasta ja etenee bussilla Pietariin. Sieltä matka jatkuu junalla, ja kun raiteiden välillä voisi valita suunnaksi Jäämeren, Atlantin tai Tyynenmeren, valitsee Nummi Siperian radan. Hän katselee ympäristöään avoimin silmin ja ottaa vastaan sen lahjoja. Perhosen siipi värähtää, ja kulkija valitsee intuitiivisesti fraktaalin sakaran, joka johtaa hänet uuteen seikkailuun. Ennakkoluulottomat, suorastaan fatalistiset valinnat, tilanteeseen heittäytyminen, elämän nälkä, ottavat lukijan kirjan sivuilla valtaansa. Ei kai tämä ole pako jostakin?

”Kun pysäytämme laukkamme hetkeksi, mies asettaa kotkan olkapäälleni istumaan. Kotka painaa kyntensä lujasti, mutta hienovaraisesti olkaani vasten ja levittää siipensä. Tartun hevosen harjaan, ja iltailma tuntuu puristavan minua sylissään kuin kauan kadoksissa ollutta lapsenlastaan.” Nummi 2015, 330.

Matkaajan kokemukset ovat väkeviä, ja kuvaukset niiden mukaisia. Tuntuu kerrassaan ihmeeltä että reissari ainakin oman kuvauksensa mukaan selviää matkasta niinkin vähillä vaurioilla. Henki on kuitenkin joskus vaarassa.

Vaikka matkalaisen varusteena on vain rinkka, on mukana sentään jotakin korvaamattoman arvokasta: oma kielellinen lahjakkuus. Se ilmenee notkeana kirjallisena ilmaisuna ja ilmeisenä helppoutena omaksua vaikean kiinan kielen taito. Apua on myös läppäristä, verkkoyhteyksistä ja reissareiden virtuaaliyhteisöistä.

Heidi Nummen kirjan maksiimi on käsky lähteä. Sitä se kuiskii lukijalleenkin. Tärkeää ei ole perille pääsy vaan itse matka, prosessi produktin sijaan. Koukkuun jäänyt lukija jää odottamaan uusien fraktaalien kuvioita.

Kirjan sisältö on niin hieno, että tuntuu marginaaliselta puhua sen fyysisestä tarjoumasta. Kerrankin kuvatekstittömät kuvat riittävät itsessään: näin kirjoittaja on kohteet kokenut. Hakemistojen puuttuminen käy laatuun, sillä tuokiokuviin tuntuu sopimattomalta palata. Matkan miellekartta ilman valtiorajoja istuu sekin tunnelmaan.  On vain sääli, että kirja jo vajaan vuoden käytön jälkeen varisi irtolehtiä. Omiin muistiinpanoihini summaan tämän kirjan kohdalle monta tähteä.

 

9 Comments

  1. Päivitysilmoitus: Mazzarella matkalla – Kirjala
  2. Päivitysilmoitus: Sukellus valoon – Kirjala
  3. Päivitysilmoitus: Tie Teheraniin – Kirjala

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s