Merilinnoitusten melankoliaa

Eskola, Taneli & Enqvist, Ove. 2016. Maiseman vartijat: Linnakesaarten tunnelmia ja historiaa. Helsinki: Maahenki.
Graafinen suunnittelu: Kristoffer Albrecht. Kuvien värierottelu: Petri Kuokka, Aarnipaja Ky.

Kirjan aiheeena linnakesaaret ei ole aivan tavanomainen. Lukijan täytyy hieman terhistäytyä että saa sijoitetuksi linnakesaaret mielessään edes jonkinlaiseen käsitehierarkiaan ja fyysiseen sijaintiin.

Kirjan sisällysluettelo avaa aihetta. Ensimmäinen sadan sivun pääjakso käsittelee linnakesaaria temaattisesti, eri tyyppejä ja niiden keskeisiä piirteitä eritellen. Toinen, niinikään sadan sivun laajuinen jakso tarkastelee aihetta aikajärjestyksessä seitsemänä kokonaisuutena itsenäisyyttä edeltäneeltä ajalta nykypäiviin. Lopussa on lupaavan tuntuinen kirjallisuusluettelo.

Maiseman vartijat -kirja käsittelee siis Suomen etelärannikon puolustusta varten rakennettuja sotilasalueita. Ne olivat tehtäviltään merkittäviä vuosikymmeniä sitten, mutta kuuluvat nyt sotahistoriaan. Jäljellä on rapistuvia jäänteitä ja museoituja linnoituksia. Tunnetuin on maailmanperintökohteeksi noussut Suomenlinna Helsingin edustalla.

Näkökulma on tekijöiden mukaan esteettispainotteinen. Kuvat ovat pääasia, harmaapohjaiset tietolaatikot kertovat yksittäisistä linnakkeista tai alueista. Ensimmäisen osan mustavalkoiset kuvat korostavat kohteittensa karuutta, lujuutta ja vakavaa merkitystä. Rakenteissa paljastuu kontarasteja, rujoja muotoja ja ilmapiirissä voi aistia uhkaa.  Ihmisiä tai eläimiä näkyy vain harvoin. Valo kajastaa ikkunoista – jos niitä enää ylipäätään onkaan – vain satunnaisesti. Tämä ei ole ihmisen maailmaa vaan rakenteiden, tekomuotojen ja rapautumisen, lahoamisen ja korroosion maailmaa.

Jälkimmäisessä historiaosassa värit pääsevät mukaan. Tunnelma kevenee, linnakkeet saavat uusia sävyjä ja vivahteita. Mistään riehaanuksesta ei kuitenkaan ole kyse, kaikessa on edelleen hillitty perussävy.

Kuvitusta kannattaa tarkastella avoimin silmin. Tarkkaavaisellle katsojalle tarjoutuu kosolti silmänruokaa, uskomattoman hienoja, jään jynssäämiä silokallioita sekä sulavesien hiomaa ja lajittelemaa somerikkoa. Upeana yksityiskohtana on kuviin päässyt myös asevoimien hehkeä nimikkokämmekka – kontrasti kuvituksen muulle rajuudelle.

Kirjan aloittaa ja päättää sisäkannen aukeamakartta linnakkeista. Esitysalue ulottuu lännen Saaristomereltä idän Haminaan ja etelässä Suomenlahden etelärannikolle Viroon. Veden ja maan rajaviiva erottuu selkeänä, mutta linjaus on luonnosmainen. Karttatekstit eivät helpota kiinnekohtien hahmottamista, sillä erikokoiset kaupungit ja linnakkeet on merkitty kaikki samanlaisella kirjasimella. Esitys tuntuu ristiriitaiselta kirjan sotahistoriallista taustaa vasten, siellähän kunnon kartat ovat avainasemassa. Lieneekö missään vaiheessa harkittu kaunista historiallista karttaa? Kannessa on linnakerakenteiden ja luonnon ottelua esittävä valokuva, jonka hienot yksityiskohdat pääsevät vain puutteellisesti esille pienessä tilassa.

Kirjallisuusluettelo sisältää erinomaisia teoksia linnoitusten, meren ja maiseman liepeiltä. Tarkastelutasot vaihtelevat kokonaisista kulttuuriympäristöistä ja merialueista yksittäisiin saariin, majakoihin ja luontokohteisiin. Kiitokset tekijöille näiden kokoamisesta, sillä näiden itselleni tuttujen teosten soisin leviävän muidenkin iloksi.

Kirjoittajista dosentti Taneli Eskola on erikoistunut maisemakuvaukseen. Hän tarkastelee linnakesaaria omien valokuvien ja tekstin kautta. Tohtori Ove Enqvist analysoi aihetta puolustuksen ja sotahistorian näkökulmasta. Asiantuntijoiden erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan. Molemmat ovat julkaisseet alaltaan aiemminkin. Minun mieleeni Eskola (2002) jätti pysyvän jäljen hienolla kunnianosoituksellaan professori J. G. Granön Altain tutkimuksille.

Millainen lukija voisi tuntea tällaisen teoksen omakseen? Varmaankin historian ja kuvataiteiden ystävä tai utelias maisemamatkailija. Mutta myös omaa elämäänsä pohtiva kaamosvaeltaja, joka etsii mielenrauhaa, ja haluaa valmistautua lepokauden jälkeen uuteen heräämiseen.

Kiinnostaako tämä? 
Eskola, Taneli. 2002. Sininen Altai: J. G. Granö Siperian valokuvaajana 1902–1916. The blue Altai: J. G. Granö as a photographer in Siberia, 1902–1916. Helsinki: Musta Taide.

1 Comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s