Komeasti kimalaisista

Parkkinen Seppo, Paukkunen Juho & Teräs Ilkka. 2018. Suomen kimalaiset. Jyväskylä: Docendo.
Ulkoasu: Jarkko Lemmetyinen, Katse Design Oy. Kustannustoimitus: Matti Karhula.

Keltamusta, pullea hyönteinen touhuamassa pajun kukinnolla on mukava kevään merkki. Myöhemmin, kesäisessä puutarhassa näitä otuksia huidotaan jo lievästi kauhistellen sivummalle. Pörrääjän piston kokeneet tietävät, että se sattuu.

Kimalaisille omistautunut tutkijakolmikko kuvaa seikkaperäisesti keitä nämä hyönteiset oikein ovat, millainen on niiden levinneisyys, ja miten ne Suomen luonnon eri osakkaiden kanssa elävät. Kirjan runkona on kimalaisten ryhmän yleisesittely, määrityskaavat, lajikuvaukset, lajien tyyppivalokuvat, kasvatusohjeet, tutkijaesittelyt, kirjallisuus ja hakemisto.

Alussa kuvataan kimalaisen vuosi ja vuorokausirytmi. Tärkeää on ravinto, sillä kimalaisilla on ratkaiseva merkitys monien kasvien pölyttäjinä. Kuvataan myös niiden tauteja, loisia ja uhanalaisuutta sekä lentoa ja energiataloutta.

Suomessa tavataan 37 kimalaislajia (2018). Kirjassa on jokaisesta aukeaman esittely: sivu tekstiä levinneisyyskarttoineen ja toinen sivu kuvia. Tekstin aloittaa tunnelmatuokio lajin kohtaamisesta. Siinä maalaillaan maisemaa, olosuhteita, ääniä ja tuoksuja. Tätä seuraavat ulkonäön, levinneisyyden ja uhanalaisuuden kuvaukset sekä mitat. Valokuvat esittävät lajin elinympäristöä sekä itse otusta niin, että tuntomerkit ja ravintokasvi erottuvat. Taulukossa on vielä uhanalaisuuden luokitus ja hienona sivistyshistoriallisena lisänä lajin ensimmäisenä määrittäneen tutkijan nimi vuosineen.

Erinomaiset valokuvat ovat kirjoittajien ottamia, joten voimme luottaa niiden lajinmäärityksiin. Kuvateksteissä nimetään kärsivällisesti lähestulkoon kaikki esitetyt tavallisetkin kasvit, mikä on suuri palvelus lukijalle. Määrityskaavat sisältävät tarkkoja piirroksia ja värimalleja. Niiden avulla Bombus saa täsmällisen nimen, joka taas ohjaa sen elintapojen tarkasteluun.

Kirjallisuusluettelo väläyttää kimalaistutkimuksen historiaa. Siellä on lähde 230 vuoden takaa, toinen parin vuoden takaa ja monia siltä väliltä. Tekijät ovat laatineet myös hyvän hakemiston, jossa on keskeisiä asiasanoja, lajinimiä ja henkilöitä. Kirjan sisällys on aukeamana, jolloin lukija saa kertasilmäyksellä kokonaiskuvan kattauksesta. Suuraakkosten käyttöä pääotsikoissa olisi voinut vielä miettiä luettavuuden näkökulmasta.

Tuntuu hieman oudolle lukea kimalaisen karvoista ja turkista. Näitä käsitteitä ei siis enää käytetäkään vain nisäkkäiden yhteydessä. Myös kimalaisen vihollisista puhuminen särähtää korvaan. Peto tarvitsee saaliinsa ja saalis petonsa, loinen isäntänsä.

Kirjan lukeminen palautti kiinnostukseni tähän hyönteisryhmään. Ensi kesänä voisi määrittää puutarhan keltamustat pörrääjät lajilleen, ja sitten maankäytön ja kasvillisuuden valinnoilla edistää niiden hyvinvointia. Kunnollinen työkalu kutsuu ja kannustaa tähän, suorastaan vaatii sitä.

Suomen kimalaiset täyttää lajiryhmän määritys- ja ekologiakirjan aukon komeasti. Se on antoisa elementti koulujen biologian käsikirjastoon: käyttökelpoinen alakoulusta lukioon sekä opettajan lähteeksi. Kirja kuuluu suomalaiselle kesäpöydälle ahkeraan käyttöön lajien määrittämiseksi ja elintapojen tutkimiseen. Näiden tietojen avulla voi vaalia kimalaisten elinympäristöä ja siten edistää luonnon monimuotoisuutta.

Pähkinänkuoressa
1. Kenelle sopii? Hänelle, jota kiinnostaa lähiluonto. Opettajille, kouluihin.
2. Mihin aktivoi? Tuntemaan kimalaislajeja elintapoineen ja arvostamaan niitä. Kehittämään omaa pihaa kimalaisystävälliseen suuntaan.
3. Mitä merkittävää? Kimalaislajien kohtaamiskuvaukset, hieno kuvitus.

3 Comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s