Puut puhuvat – kuka kuuntelee?

Hukkanen, Sanna & Aula, Inkeri. 2018. Metsänpeitto. Helsinki: Arktinen Banaani.
Taitto Kimmo Mustonen.

Ensi selaamisella kirja tuntuu oikeastaan ärsyttävältä. Esitysmuoto on sarjakuvan ja tekstin kombo, mutta mitä tässä oikein yritetään? Kuvien tyyli vaihtelee, rosoilee, ja tekstissä vilahtaa karkeaakin kieltä.

Tarkemmin katsoen eteen avautuu metsämyyttien sarjakuvakirja aikuisille. Kulttuuriantropologi, FL Inkeri Aula kertoo metsiin liittyvää loitsuperinnettä, sarjakuvataitelija Sanna Hukkanen on kuvittanut ja tekstannut tarinan. Tekijäpari määrittää yhteiseksi nimittäjäkseen rakkauden vanhoihin puihin.

Alun aukeamat johdattavat kauniina kuvakertomuksena lasten metsäleikkeihin. Matkalla tapahtuu kummia, ja kotiin, omaan vuoteeseen löydetään mummun taikojen avulla. Seuraavat sivut ovat puiden tarinaa. Tässä vaiheessa lukija voi arvella lasten näkevän unta seikkailustaan ja suunnittelee jo tutkivansa kirjaa yhdessä alakoululaisen kanssa. Nyt seuraa kuitenkin aivan muuta kuin lasten satua: väkeviä tarinoita sanoin ja kuvin, surua – jos voimaantumistakin.

Kahdeksaa puuta tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Ääneen pääsevät haapa, koivu, leppä, metsälehmus, pihlaja, tammi, kuusi ja tietenkin mänty. Alkajaisiksi kustakin lajista esitetään laajennetun vinjetin kaltainen mustavalkopiirros. Sivun laajuinen teksti avaa puuhun liittyviä tapoja ja perimätietoa. Pääosa on sarjakuvan muotoon puettua, myyttistä kertomusta.

Puukohtaisten tarinoiden avulla käydään läpi ihmiselämän merkkipaaluja ja niiden symboliikkaa: syntymä, elämän nälkä, rahan tavoittelu, kuolema ja vainajien muistaminen. Elämästä välittyy ankara kuva, mutta toisaalta puut suojelevat, antavat ihmiselle juuret ja kurottuvat toisiin maailmoihin.

Kertomukset palauttavat mieleen jo unohtuneita nimityksiä ja assosiaatioita: haapa ja haapio, leppä ja veri, elämänpuu ja karsikkopuu. Tarinat osoitetaan nykyihmiselle, joka edelleen tekijöiden sanoin voi mennä sieneen tai marjaan, siis sisälle kohteen syvimpään olemukseen, tai pyytämään kaloja tai riistaa, ei ottamaan niitä. Toisin on tehotaloudessa, jota tekijät toistuvasti sivaltavat.

Kuvituksessa riittää moodinvaihdoksia: tummaa alkutarinaa, värikkäitä sarjakuvia, valokuvamaisia osia, mustavalkoisia lajien alkuaukeamia ja loppuvinjettejä. Vaihtelevuus ja tietty säännönmukaisuus tuntuvat mukavalta.  Jostain syystä kotoisasta ketunleipien ryhmästä tarjoillaan vieras, keltakukkainen laji, ja muuan ruoho näyttää niittykasvilta. Käsityönä tehty tekstaus epäilyttää etukäteen kuormittavuutensa puolesta, mutta huoli osoittautuu turhaksi: kirja on teknisesti helppolukuinen.

Metsänpeitto on hitaan lukemisen kirja, jonka  viestit alkavat antautua vasta makustelun ja pohdinnan jälkeen. Teoksen myötä Hukkanen ja Aula liittyvät kansanperinteen modernien esittäjien ja tulkitsijoiden joukkoon. Runoelma näkee metsän gaiamaisena metaorganismina, johon kuuluu myös rationaalisuutta pakenevia osia. Puheenvuoro sinkoaa kulmikasta kritiikkiä utilistisen metsätalouden varjopuolia kohtaan. Kerrokselliset tarinat eivät kulu kertalukemisella tai vilkaisemalla loppuun, vaan niissä riittää monenlaisia aineksia lukijan ajatusten rikastuttamiseen.

Pähkinänkuoressa
● Kenelle?
Luonnosta ja metsästä kiinnostuneille aikuisille. Kansankieltä arvostaville.
● Mihin aktivoi? Ajattelemaan puita, metsää ja metsätaloutta kansanperinteen näkökulmasta.
● Mitä merkittävää? Vanhojen tarinoiden herättäminen eloon, omaperäinen kuvakieli, kriittisyys.

Aiheesta enemmän
● Haapala, Vesa. 2017. Metsänpeitto. Yliopisto 7 / 2017. <https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/metsanpeitto>. Luettu 17.04.2018.
● Taiteen edistämiskeskus. 2018. Metsänpeitto -sarjakuva-albumi sai Pohjois-Karjalan taidepalkinnon. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. <https://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1243902>. Luettu 6.2.2019.

Kiinnostavatko nämä?
Hallanaro Eeva-Liisa, Kuusela Saija, Juslén Aino & Ryttäri Terhi (toim.) 2016. Metsän salainen elämä. Helsinki: Gaudeamus.
Piippo, Sinikka. 2017. Elinvoimaa puista: terveyttä mielelle ja keholle. Helsinki: Minerva.

 

4 Comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s