Jokamiehen maailmanpolitiikkaa – vaaliehdokkaillekin

Valtioiden valtiaat tulevat ja menevät. Vuoristot, alangot, rannikot ja joet pysyvät. Kuka edustajaehdokas lukee tätä kirjaa – ainakin pitäisi! Samoin äänioikeutettujen.


Marshall, Tim. 2018. Maantieteen vangit. Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpolitiikasta. Suomennos Jaana Iso-Markku. Jyväskylä: Atena. Kartat JP Map Graphics Ltd, suomeksi sijoitellut: Kauko Kyöstiö, Spatio. Päällys Timo Mänttäri.


Brittitoimittaja Tim Marshall vyöryttää eteemme 10 karttaa, joilla hän väittää selittävänsä koko maailmanpolitiikan. Tällaiselle on tilausta, sillä kaipaamme rakennelmaa, joka jäsentäisi maailmaa ja auttaisi ymmärtämään sen levottomuuksia. Marshallilla on mistä ammentaa: hän on ollut silminnäkijänä kriisipesäkkeissä, kirjoittanut ja puhunut reportaaseja kymmenistä kohteista ja tietenkin palkittu toiminnastaan. Nyt käsillä oleva Prisoners of geography ilmestyi Isossa-Britanniassa vuonna 2015 ja sen imussa valtiosymboleja (2016) ja maailman jakautuneisuutta (2018) käsittelevät teokset. Ne odottavat pöydälläni.

Nuo maagiset kartat kattavat tietysti laajoja alueita, eikä ole vaikeaa arvata mitkä valtiot ja valtioryhmät niillä esiintyvät. Hyvä lähtökohta kirjan lukemiselle onkin kirjoittaa oma lista maapallon merkittävistä poliittisista aluekokonaisuuksista. Puolet niistä irtoaa kynästä varmaan helposti, mutta entä se toinen puolikas? Ainakin siihen liittyy vaihtoehtoja.

Aivan oikein: Venäjä, Kiina, Yhdysvallat, Eurooppa ja Lähi-Itä ovat Marshallin mukaan maailmanpolitiikan keskiössä, ja sitten tulevat ne 5 muuta. Olemme nähneet nuo kartat tuhansia kertoja aiemminkin: alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa ja tiedotusvälineissä. Mitä niistä sitten – onhan siellä valtioita ja lisäksi vuoristoja, jokia ja meriä, sekä pääkaupunkeja? Jotkut valtiot ovat ystäviä keskenään, jotkut valtakilpailijoita ja harvat avoimesti vihamielisiä toisilleen.

Kirjoittaja kuljettaa lukijaa geopolitiikan päätöksentekoon ja pyyhkii naiiviuden suomut silmistä. Matkailijalle avautuva luonto- tai kulttuurinäkymä on jotakin aivan muuta valtiotasolla, vallanpitäjien silmin katsottuna. Kaikki eivät ole kultivoituneita pehmoystäviä, vaan kirjoittajan sanoin eräiden valta tulee kiväärin piipusta. Maat haluavat puolustaa rajojaan ja sisämaataan, rannikkovaltiot voivat himoita pääsyä uusille merille tai entistä sujuvampaa väylää sinne, lisää maa- ja merialueita, valtaa.

Kirjassa on 10 lukua, jokainen pituudeltaan kymmeniä sivuja. Vaikka niissä onkin selviä asiakokonaisuuksia ei missään ole väliotsikoita. Vahinko, ettei alkuperäisteoksen toimittaja ole pätkinyt tekstiä pienempiin palasiin. Lujaluontoinen toimittaja olisi voinut tehdä erinomaisesta kirjasta vieläkin luistavamman. Teoksen asia-, paikannimi- ja henkilöhakemisto sensijaan on anglosaksisen tradition mukaan esimerkillinen.

Kymmenen karttaa esittävät alueet alkuperäisteoksen muodossaan häveliään hentojen leveyspiirien kanssa, ilman astelukuja. Aiheesta johtuen leveysvyöhykkeestä muistuttaminen olisi ollut paikallaan. Kartoissa on suuntaa-antava vuoristojen topografiavarjostus. Kirjoittaja puhuu tekstissä projektion aiheuttamista pinta-alavääristymistä, kuitenkin valinta näyttää webmercatorin tyyppiseltä, jota on murjaistu rikokseksi ihmiskuntaa vastaan, niin pahasti se polaarialueitten pinta-aloja muuttaa. Suomeksi kartat on toimittanut pätevä Spatio, joten nimistö on varsin korrektia.

Jaana Iso-Markku on kääntäjänä paljon vartijana. Hankalatkin paikannimet ja käsitteet ovat kohdallaan Meksikoa ja sen pääkaupunkia Méxicoa myöten. Marshallin geography tarkoittaa käytännössä useimmiten luonnonmaantiedettä, toisinaan myös kulttuurimaantiedettä, joskus sijaintia. Onneksi kääntäjä ei kuitenkaan ole lähtenyt uskaliasta hienosäätöä tekemään. Pikkuseikkana oudoksuttaa kansikuvan autiomaa-käsite. Teksti etenee sujuvasti, ja käännös on kaikin puolin onnistunut.

Kustantaja Atena on ollut tarkkavainuisena liikkeellä: iskenyt hienoon bestselleriin ajankohtaisesta ja globaalista aiheesta. Lisäksi kirjalle on hankitty arvoisensa käännös ja kunnollinen karttatoimitus.

Karttojen ylivertainen voima alueellisten ilmiöiden esitysmuotona tulee kirjassa selvästi ilmi. Perusopetuksessa kansalaisille opetetaaan karttojen kieltä, mutta sen jälkeen se jää helposti sivuseikaksi. Jokaisella soisi olevan käden ulottuvilla kunnollinen pallokartta ja kartasto. Nämä maailman pienoismallit tuovat alueet ja niiden keskinäiset suhteet aivan omalla tavallaan ymmärretyiksi.

Tim Marshall vastaa lupaukseensa maailmanpolitiikan selityksestä kirjansa jäsennyksellä ja ydinidealla: luonnonolosuhteet ovat merkittäviä tekijöitä valtioiden pyrkimyksissä. Kirja rikkoo idealistisia mielikuvia ja antaa rutkasti uutta ajateltavaa, esimerkiksi Tanskan salmet tai  Pohjois-Atlantin GIUK-käytävä ovatkin tärkeitä, ja Euroopan liepeiltä osoitetaan yllättävä merivalta. Kirja tuoreuttaa ajatuksia Suomenkin geopolittiisesta asemasta. Analyyttinen lukija saattaa kurottaa mielikuvisaan vaikkapa luonnonilmiöiden hallittavuuden alueelle. Vielä pitemmälle pohtiva tarkkailija ennakoi rannikoiden muuttumista kun merenpinta nousee tai maata paljastuu jäätikön alta, sekä muistaa vuorten dynamiikan geologisen kierron seurauksena.

Maantieteen vangit on aikaansa seuraavan ja valtapolitiikasta kiinnostuneen lukijan kirja. Sitä voi lukea mieleisessään järjestyksessä, aloittaa tutuista alueista ja jättää mutkikkaimpia kuten eteläistä Aasiaa kirkkaimpiin hetkiin. Pallokartta tai kartasto on verraton seuralainen. Veikkaanpa että kirja on monen vastuullisen valtakunnanpoliitikon pöydällä, vaikka he tietysti hyvin informoituja ovatkin. Näin vaalivuonna 2019 tämä kirja kuuluu jokaisen vakavasti otettavan edustajehdokkaan lukulistalle, sillä kansallisilla asioilla on myös globaali ulottuvuus.

Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Maailmanpolitiikasta, globaaleista asioista kiinnostuneelle.
● Mihin aktivoi?
Ajattelemaan luonnonolosuhteita ihmisen toiminnan reunaehtoina. Tutkimaan karttoja, pitämään niitä käden ulottuvilla. Ymmärtämään asioiden alueellinen ulottuvuus, paikallisten ilmiöiden laajat vaikutukset.
● Mitä merkittävää? Maailmanpolitiikan selitys karttojen esittämän luonnon ja ihmisen toiminnan avulla, 2010-luvulla.

Lisää aiheesta
Google Earth. 2004–2019. Mountain View CA: Google LLC. <https://www.google.com/earth/>. Luettu 20.01.2019.
Ezilon Maps. 2002–2019. Houston TX: Ezilon Inc. <https://www.ezilon.com/maps/>. Luettu 20.01.2019.
● Marshall, Tim & al. 2015–2019. The what and the why.com. <http://www.thewhatandthewhy.com/>. Luettu 20.01.2019.
● Marshall, Tim. 2016. Worth dying for – The power and politics of flags. London: Elliott & Thompson.
● Marshall, Tim. 2018. Divided: Why we are living in an age of walls. London: Elliott & Thompson.
● Monmonier, Mark. 1996. How to lie with maps. Second edition. Chicago IL: The University of Chicago Press.
Mäkeläinen, Mika. 2019. Kimlandia: Silminnäkijänä Pohjois-Korean kulisseissa. Jyväskylä: Atena.

5 Comments

  1. Päivitysilmoitus: Kenraalin iltahuuto – Kirjala

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s