Saavutettavuus: 12 ikkunaa

Saavutettavuus on digiyhteiskunnan kuuma käsite vuonna 2019. Euroopan unionin direktiivin perusteella julkisen sektorin verkkosivujen tulee olla saavutettavia 23.9.2019 alkaen tai hieman myöhemmin. Suomessa tätä soveltava digitaalisten palvelujen laki astui voimaan 1.4.2019. Tavoitteena on parantaa verkkosivujen saavutettavuutta niin, että jokainen voisi mahdollisimman yhdenvertaisena käyttää niitä.

Saavutettavuutta voidaan tarkastella kolmella eri tasolla, sillä siihen vaikuttavat yksilön ominaisuudet ja resurssit, organisaation tai yhteisön ominaisuudet sekä kokonaisen yhteiskunnan, valtion tai ylikansallisen yrityksen toimet. Jotkin saavutettavuuden ilmenemismuodot ovat abstrakteja, jotkut taas kovin konkreetteja, ja silloin puhutaan jo muustakin kuin vain verkkosivujen saavutettavuudesta. Tämän kirjoituksen tavoite on avata näitä saavutettavuuden limittäisiä ilmenemismuotoja ja tasoja.

1. Taloudellinen saavutettavuus. Jotkin tietoliikenneyhteydet, laitteet tai sovellukset ovat niin kalliita, ettei yksilöllä, organisaatiolla tai valtiolla ole varaa hankkia niitä. Esimerkiksi älypuhelin voi olla yksilölle ja maksullinen kirjastotietokanta organisaatiolle ylivoimaisen kallis. Maanosa- tai valtiotason taloudellisesta saavutettavuudesta käy esimerkiksi Afrikka, jonka rannikoille sujuvan tietoliikenteen mahdollistavia merikaapeleita on voitu rakentaa vasta 2000-luvun alkupuolella.

2. Tekninen saavutettavuus liittyy usein taloudelliseen saavutettavuuteen. Sovellus voi vaatia toimiakseen sellaisia oheislaitteita tai ohjelmia, joita käyttäjällä ei ole. Esimerkiksi kaikkiin satelliittikuviin ei yksityishenkilö pääse suoraan käsiksi vaan jonkun pitää ensin välittää ne verkkoon. Organisaatiot tai yhteiskunta voivat tarjota jäsenilleen tiettyyn tekniikkaan liittyviä palveluja. Esimerkiksi jotkin karttapalvelut voivat vaatia toimiakseen ohjelmia, jotka ovat vain asiantuntijoiden ulottuvissa.

3. Hallinnollinen saavutettavuus ulottuu yhteisötasolta yhteiskuntatasolle saakka. Perheyhteisössä vanhemmat voivat rajoittaa lapsen netin käyttöä ajallisesti tai tiettyjen sovellusten kuten pelien osalta. Organisaatiot päättävät mitä palveluita ne ostavat, esimerkiksi kirjastot sähkökirjoja tai tietokantoja omien asiakkaidensa käyttöön. Valtiot päättävät soveltavatko ne internetsensuuria ja mihin kohteisiin se ulottuu. Tällöin saavutettavuudesta tulee organisaatioiden ja valtioiden osalta myös alueellista, ja voidaan puhua myös saatavuudesta.

4. Innovatiivinen saavutettavuus. Yksilöt eroavat toisistaan hanakkuudessa omaksua uutuuksia eli innovaatioita (Rogers 2003 22, 267). Innovaattorit (2,5 % potentiaalisista omaksujista) ottavat uutuuden oitis käyttöön. Varhaiset omaksujat (12,5 %) ovat niinikään innokkaita kokeilemaan uutuuksia ja heitä laajempi varhainen enemmistö (34 %) seuraa tovin jälkeen esimerkkiä. Hitaammin uutuuksia omaksuu myöhäinen enemmistö (34 %) puhumattakaan vitkastelijoista (16 %), jotka ottavat uutuuden käyttöön vasta pakon edessä. Innovatiivisuus on eräänlaisena itsesäätelyn muoto, jossa yksilö omilla personallisuuspiirteillään säätelee omaa saavutettavuuttaan. Tietoisesta itsesäätelyperusteisesta saavutettavudesta voidaan käyttää nimitystä asenteellinen saavutettavuus.

5. Fyysinen saavutettavuus on saavutettavuutta käytännössä. Yksilötason fyysinen saavutettavuus merkitsee henkilön motorisia mahdollisuuksia käyttää jotain laitetta tai sovellusta. Standardinomainenkin oheislaite kuten hiiri voi olla ylivoimainen, joten hallinnoinnin pitäisi sujua myös näppäimistöllä. Organisaatiotasolla palvelut tai laitteet voivat sijaita fyysisesti saavutettamattomissa tiloissa, johon ei ole esteetöntä pääsyä esimerkiksi pyörätuolilla. Fyysinen saavutettavuus toimii myös valtiotasolla, esimerkiksi jotkut valtiot liitetään globaaliin verkkoon kiinteillä tietoliikennekaapeleilla, jotkut taas ei.

6. Alueellinen saavutettavuus on kyseessä silloin kun jonkin palvelun saatavuutta tarkastellaan alueellisesti, paikallistasolta globaaliin saakka: tietyssä taajamassa, valtiossa tai maanosassa. Jotain tietolähdettä ei ole saatavissa kaikista kirjastoista tai kiinteä laajakaista, väyläverkosto tai kaasuputkisto ei ulotu kaikkialle. Toisinaan fyysinen, tekninen, hallinnollinen ja alueellinen saavutettavuus toimivat samanaikaisesti ja ilmaisun valinta riippuu tarkastelun näkökulmasta.

7. Aistiperustainen saavutettavuus on yksilöllistä. Monet ottavat vastaan kielen visuaalisia ärsykkeitä näköaistin avulla, toiset ääniärsykkeitä kuuloaistin ja toiset taktiileja ärsykkeitä tuntoaistin avulla. Oman erityisalueensa muodostaa yleinen ja monimuotoinen värisokeus, joka vaikeuttaa kuvien ja karttojen hahmottamista. Vaikka kuvien värejä testataankin erilaisilla filttereillä on kaikille sopivia versioita vaikeaa valmistaa. Ratkaisuna voivat olla mustavalkoiset rasteripinnat. Karttojen värisymbolit ovat vakiintuneita, eikä niitä käy korvaaminen toisilla väreillä. Saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki jättävätkin kartat saavutettavuusvaatimusten ulkopuolelle.

8. Sanastoperustainen saavutettavuus. Eri tiedonaloilla, ammattikunnilla ja organisaatioilla on oma kielensä, joka voi olla hyvinkin eriytynyttä. Esimerkiksi jotakin tieteellistä tekstiä voi olla vaikeaa ymmärtää sen sanaston outouden vuoksi.

9. Kielellinen saavutettavuus. Teksti, puhe ja tuntoperustainen lukeminen perustuvat kukin omiin symbolijärjestelmiinsä. Teksti koostuu kirjaimista ja sanoista, puhe äänteistä, kuva viivoista, kuvioista sekä väreistä ja tuntoaistimus kosketuspisteidenn saamista ärsykkeitä. Kehon asennot, eleet ja ilmeet muodostavat oman kielensä. Äidinkielellä ilmaistu puhe tai teksti on ylivertaisella tavalla saavutettavaa verrattuna myöhemmin opittuun kieleen. Myös erilaisiin kirjoitusmerkkijärjestelmiin perustuvat kielet ovat saavutettavia vain niiden taitajille. Tällaisia ovat esimerkiksi arabialainen merkistö, kiinankielinen merkistö ja japaninkielinen merkistö.

10. Kognitiivinen saavutettavuus. Kieli voi olla ilmaisuiltaan vaikeasti ymmärrettävää, abstraktia ajattelua vaativaa ja siten kognitiivisesti vain valikoidun yleisön saavutettavissa. Kieltä voidaan selkoistaa, kirjoittaa ja puhua selkokieltä, joka on entistä useampien vastaanottajien saavutettavissa (Leskelä 2019). Monien sovellusten käyttö vaatii erityistaitoja, jotka ovat kuitenkin opittavissa.

11. Sosiaalinen saavutettavuus. Joihinkin yhteisöihin vierailija voi olla tervetullut viestimään, jotkut ovat  poissulkevia luonteeltaan. Esimerkiksi sopivat sosiaalisen median ryhmät.

12. Kulttuurinen saavutettavuus. Joissakin fundamentaalisissa kulttuureissa ei hyväksytä internetin käyttöä tai televisio on kielletty. Eri kulttuureissa samatkin ilmaisut merkitsevät eri asioita. Hyväksyttävyyden ja tabuaseman rajat vaihtelevat. Alakulttuurien kieli voi olla aivan oma alueensa, esimerkiksi murteet tai kaupunkikulttuurin erilaiset ilmentymät. Kulttuuri pitää tuntea hyvin jotta voisi sujuvasti viestiä eri kulttuurien välillä.

Kokonaisuutena saavutettavuuden 12 ikkunaa esittävästä kuvasta näkyy, että eräät saavutettavuuden ilmenemismuodot esiintyvät useilla toimintatasoilla. Taloudellinen, tekninen ja fyysinen saavutettavuus voivat näkyä yksilö-, yhteisö ja yhteiskuntatasolla. Jos tarkastelukulma on alueellinen voidaan paikallistason ja valtiotason kohdalla puhua myös alueellisesta saavutettavuudesta fyysisen saavutettavuuden sijaan.

Yksilötasolla verkkopalvelun saavutettavuuteen vaikuttavat edellisten lisäksi innovatiivinen, aistiperustainen ja kognitiivinen saavutettavuus. Yhteisötasolla näkyvät pääkomponenttien ohella sanastoperustainen ja sosiaalinen saavutettavuus, yhteiskunta- ja valtiotasolla kielellinen tai symbolijärjestelmäperustainen sekä kulttuurinen saavutettavuus.

Verkkosivujen saavutettavuusohjeet sisältyvä asiakirjaan Web Content Accessability Guidelines, WCAG (2018). Vain asiakirjan pääotsikot oli tätä kirjoitettaessa (2019) käännetty suomeksi.  Näiden tarkastelu ei kuitenkaan kuulu tämän kirjoituksen piiriin.

Kirjallisuutta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Euroopan unionin virallinen lehti L327/1, 2.12.2016. <https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016L2102&from=FI>. Luettu 10.5.2019.
Kulttuuria kaikille. S. a. Helsinki: Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. <http://www.kulttuuriakaikille.fi/saavutettavuus_mita_on_saavutettavuus> Luettu 10.5.2019.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306 / 2019. Finlex. <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306>. Luettu 10.5.2019.
● Leskelä, Leealaura. 2019. Selkokieli:  saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
OECD Skills Outlook 2019: Thriving in a Digital World. 2019. Paris: OECD. DOI <https://doi.org/10.1787/df80bc12-en>. Luettu 10.5.2019.
● Rogers, E. M. 2003. Diffusion of Innovations. Fifth Edition. New York NY: The Free Press.
Saavutettavasti.fi. 2018–2019. Helsinki: Celia. <https://www.saavutettavasti.fi/tietoa-saavutettavuudesta/>. Luettu 10.5.2019.
Saavutettavuus. 2018–2019. WCAG 2.1 -saavutettavuusohjeet. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. <http://papunet.net/saavutettavuus/wcag-21-ohjeet>. Luettu 10.5.2019.
Verkkopalvelujen saavutettavuus. S. a. Hämeenlinna: Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI. <https://www.avi.fi/web/avi/saavutettavuus>. Luettu 10.5.2019.
Web Content Accessibility Guidelines, WCAG 2.1. 2018. Cambridge MA: World Wide Web Consortium, W3C. <https://www.w3.org/TR/WCAG21/>. Luettu 10.5.2019.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s