Vesiystäviä

Kuka on tämä vesiystävämme, jota ohjaaja Johanna Vuoksenmaa (2019, 178) kuvaa kirjassan näin: ”Ainutlaatuinen upeus. Laulaa ja nauraa helisevällä poljennolla. Tarmokas äitivesi. Valoisa ja rakastava, hänen suureen sydämeensä mahtuvat niin lapset kuin vanhukset, eläimet ja paikat.”

Kaikki me hänet ainakin nimeltä tiedämme, ja monet ovat hänen syleilyynsä antautuneet. Tuo on maamme laajin vesiystävä, Saimaa – kirjoittajan kokemana.

Ystävämme järvi, lampi, joki. Näinhän se on, vaikkei sitä ole viimeaikoina tietoteoksissa julki kirjoitettu. Johanna Vuoksenmaa (nimi on enne!) teki sen mitä hänen tehdä täytyi: esitti sanoin ja valokuvin kiintymystään suomalaisiin uimavesiin.

Johanna Vuoksenmaa antaa vesille persoonan. Niillä on ominaisuutensa, mielialansa ja oikkunsa. Ne ottavat uimarin vastaan, tervehtivät häntä ja vievät mennessään uusiin maailmoihin.

Vesiä tyypitellään kirjassa uimarin kokemana viiteen ryhmään. Tutuimmalta lukijasta tuntunee Suurten ja omanarvontuntoisten – vesiklassikkojen kategoria, mutta muutkin uppoavat mieleen ihmeen luontevina jaoitteluina.

Elämä syntyi vedessä, ja vesi on ensimmäinen medium, jonka ihmistaimi kohtaa. Kohdussa ympärillä on sikiövesi, ja tässä vesikeinussa syntymätön kelluu kunnes kohtaa aivan uuden elementin, ilman. Se tietää rajuja muutoksia elintärkeään kaasujenvaihtoon,  ravinnonottoon ja kuonanpoistoon. Uusi maailma aukenee elettäväksi.

Johtuneeko tästä atavistisesta muistosta, että paluu veden syleilyyn voi herättää ihmisessä niin turvallisen, luonnollisen aistimuksen? Uidessa vesi ympäröi kehoa tiiviisti, se tunkeutuu kainostelematta joka sopukkaan, antaa tukea, vastusta ja viime kädessä kannattelee kulkijaa.

Valokuvat on toteutettu kekseliäästi omakuvan tyyliin: joka otoksessa näkyy jokin merkki kuvaajasta. Samaa ideaa on toteutettu koulujen digikasvioissa autenttisuuden osoittajana. Eiköhän joku joustava biologian opettaja jo ehdota oppilailleen digikasvion rinnalle vesikokoelmaa – ainakin se olisi opetussuunnitelman hengen mukaan perusteltua.

Vesiystäviä herättää lukijassa uusia ajatuksia: näinkin voi järvistä, lammista ja joista ajatella. Ja ajatus jatkaa kulkuaan: näin voi tuumia myös kallioista, harjuista, metsistä ja soista – vaikka mistä luonnon muodostumista. Kun kirjoittaja osoittaa näin lukijalleen uuden ajatuspolun, on se paljon.

Pähkinänkuoressa
Kenelle? Uimarille, luonnon ystävälle, biologille, opettajalle, valokuvaajalle.
● Mihin aktivoi? Katsomaan ja kokemaan luonnonvesiä herkistynein aisten, ottamaan ne ystävikseen. Kokeilemaan erilaisia uimapaikkoja. Keksimään uusia kuvaustapoja.
● Mitä merkittävää? Välähdyksenomainen, empaattinen kuvaus ja kuvakokoelma luontosuhteesta, esimerkkinä uimavedet.

Kirjallisuutta
● Järviwiki. 2011–2019. Helsinki: Suomen ympäristökeskus SYKE. <https://www.jarviwiki.fi/wiki/>. Luettu 21.6.2019.
● Uimaan.fi
. S. a. <https://uimaan.fi/>. Tampere: Luuptek. Luettu 21.6.2019.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s