Erilaisuus koulussa

Olsson, Pia. 2018. Kaikki vähä erilaisii: Yläkoulun sosiaaliset suhteet. Helsinki: Gaudeamus. Kansi: Emmi Kyytsönen.

Miten nuoret suhtautuvat koulussa kavereihinsa, joilla kullakin on oma äidinkielensä, uskontonsa ja kokonainen kulttuuritaustansa? Joilla on mitä moninaisimmat edellytykset opiskeluun ja oppimiseen? Miten nuoret kohtaavat koulun sosiaalisessa yhteisössä erilaisuudet?

Tätä selvitti kasvatustieteen tohtori, dosentti Pia Olsson seuraamalla 21 pääkaupunkiseudun yläkoulun oppilasta seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle, 3 vuoden ajan. Tutkimus käsitteli nuorten sosiaalista paikkaa monikulttuurisessa yhteisössä. Monikulttuurisuus tarkoitti tässä etnisen erilaisuuden lisäksi myös kehitysvammaisuutta.

Koulu on todellakin muuttunut siitä, kun nykykoululaisten vanhemmat peruskoulussa opiskelivat. Tuolloin, 1980–1990-luvulla ulkomaalaistaustaisia ja vieraskielisiä oli maassa vain tuhansia ja erityisopetusta tarvitsevat olivat omissa luokissaan. Nyt maahanmuuttajia ja muita ulkomaalaistaustaisia on satoja tuhansia ja heidän kirjonsa on laaja. Erityisopetusta tarvitsevat on sulautettu yleisopetukseen erilaisin tukitoimin.

Jo opetusryhmien valikoima on suuri. Yleisopetuksen lisäksi on  pidennettyä oppivelvollisuutta ja maahanmuuttajien valmistavaa opetusta. Yleisen opetussuunnitelman ohella noudatetaan henkilökohtaisia opetussuunnitelmia, jotka on räätälöity juuri tietyn oppilaan edellytysten ja tarpeiden mukaan. Yksittäisen ryhmän koostumus ja oppilaiden määrä voi vaihdella vuoden mittaan muutamasta oppilaast pariin kymmeneen. Äidinkieliä ryhmään mahtuu toistakymmentä ja lukujärjestyksiä on yhtä monta kuin oppilaitakin.

Kirjaa lukiessa kehittyy kuva nuorista, joilla on kulttuurista toleranssia, joustavuutta ja kokonaisuudessaan mittavan arvokasta sosiaalista pääomaa. He elävät monikulttuurisuuden syleilyssä joka päivä, kaikissa tilanteissa. Näin siitä muodostuu heidän norminsa. Heidän valmiutensa kohdata erilaisuutta ovat aivan toista luokkaa kuin yhtenäisessä kulttuurissa kasvaneiden oppilaiden, vanhemmasta sukupolvesta puhumattakaan.

Opettajat eivät kuulu tutkimuksen piiriin, mutta he ovat koulun ihmeidentekijöitä. Heidän ammattitaitonsa on lujilla tällaisen joukon kanssa. Miten opettaa oppilasta, jonka äidinkielelle ei ole vakiintunutta kirjoitusasua, ei edes kirjaimistoa, ja jonka puhujat ovat valtaosaltaan luku– ja kirjoitustaidottomia? Opettajankoulutuksessa ei voida ohjata yksittäisiin patenttiratkaisuun pulmatilanteissa, vaan eväinä täytyy olla lähtökohtainen joustavuus, ymmärrys ja tilannetaju siitä, millaiset toimet kulloinkin ovat paikallaan.

Kirjallaan Pia Olsson avaa vanhemmille ja opettajillekin tuntematonta maailmaa. Monikulttuurisia lapsia ja nuoria on jo paljon etelän ja lounaan taajamakouluissa, Sisä-Suomessa vähemmän. Aikuisten on hyvä tietää, miten joustavasti ja luontevasti nuoret itse monikulttuurisuuden kokevat. Ovat esimerkkinä meille muille.

Pähkinänkuoressa
Kenelle? Opettajille, kasvattajille, nuoriso-ohjaajille, koululaisten vanhemmille, monikulttuurisuudesta ja erilaisuudesta kiinnostuneille.
● Mihin aktivoi? Näkemään monikulttuuriset nuoret ja erityisnuoret elämismaailman rikkautena ja voimavarana. Arvostamaan Suomea monikulttuuristuvana yhteiskuntana.
● Mitä merkittävää? Etnografinen kenttätutkimus yläkoulun oppilaiden erilaisuuden kohtaamisesta pääkaupunkiseudulla, 2010-luvulla.

Kirjallisuutta
● Kankaanrinta, I. – K. 2018. Oppimistutkimuksen eturintamasta. Arvostelu teoksesta Hannu Savolainen, Risto Vilkko & Leena Vähäkylä (toim.) 2017. Oppimisen tulevaisuus. Helsinki: Gaudeamus. Tieteessä tapahtuu 36 (3), 57–58. <https://journal.fi/tt/article/view/70323>. Luettu 20.6.2019
● Maahanmuuttajat väestössä. S. a. Helsinki: Tilastokeskus. <https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html>. Luettu 20.6.2019.
● Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) 2019. Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla: Nuorisobarometri 2018. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. <https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2018/>. Luettu 20.6.2019.
Välijärvi Jouni, Mannonen Joonas, Huttunen Oona, Ojanen Hilma & Koskelo Wilhelmiina. 2018. Maailma muuttuu: muuttuuko koulukin? Jyväskylä: Docendo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s