Hyvä, paha muovi

Kohvakka, Johanna & Lehtinen, Liisa. 2019. Hyvä, paha muovi: Vähennä viisaasti. Helsinki: Minerva. Kuvat: Dreamstime, Jatta Hirvisaari, iStock, Pixabay, Shutterstock. Ulkoasu: Taittopalvelu Yliveto Oy.

Kuva jos jonkinlaisesta merielävästä muoviroinan puristuksessa on fiksautunut aikaansa seuraavan kansalaisen verkkokalvolle. Lintuvainaan maha täynnä muoviroskaa, merinisäkäs verkkojen kapaloimana, hai köysisilmukkaan hirttäytyneenä – esimerkkejä muovijätteen haitallisuudesta on paljon, ja ne etovat.

Australialaisen metatutkimuksen (WWF 2019) mukaan kuluttaja nauttii viikoittain mikromuovia 5 grammaa, eli luottokortillisen verran. Muovihiukkasia tähän satsiin sisältyy pari tuhatta. Jo pelkkä ajatuskin tällaisista ravinnon lisäaineista tuntuu ikävälle.

Hyvä on, kyllä me jo uskomme että muovi on paha asia. Mutta on se paljon muutakin, tämän osoittavat kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntija Johanna Kohvakka ja tekniikan lisensiaatti Liisa Lehtinen kirjassaan Hyvä, paha muovi. Miten pärjäisimme ilman muovia sisältäviä pakkauksia, ajoneuvoja, elektroniikkaa tai terveydenhuollon tuotteita? Tämä materiaali on olemukseltaan kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.

Tekijät selostavat muovien historiaa ja materiaalien koostumusta. Tästä jatketaan käyttökohteisiin, ympäristövaikutusten mittaamiseen ja merten mikromuoveihin. Selväksi tulee, miten biohajoavat ja muut viherpestyt muovit pohjimmiltaan toimivat luonnon prosesseissa. Lopussa on tärkein: miten voimme järkevästi vähentää muovin kulutusta. Lisäksi jokaisen 10 luvun lopussa on käytännön vinkkejä kuluttajalle kriittisen muovisuhteen rakentamiseen.

Kulutuskäyttäytymisen muuttaminen on tekijöiden mukaan avain muoviongelmiin. He osoittavat sanansa myös kaupalle, teollisuudelle ja päättäjille. Maailman kasvavan väestön merkitys muovin ja muun hyväpahan tarvitsijoina tulee vain välillisesti esille. Väestönkasvun hidastuminen olisi kuitenkin kulutusmuutosten ohella keskeinen tekijä kehityksen kääntämiseksi.

Tarjolla on parisataa sivua asiantuntijoiden strukturoimaa muoviasiaa ja lopussa tuhti kirjallisuuspaketti. Hieno kirja siis? Miten sen nyt ottaa, sillä kirjan vaisu ulkoasu houkuttelee vain hillitysti tärkeän aiheen pariin. Muutama mustavalkoinen piirros epäyhtenäisellä tyylillä, graafeja ja kartta, joiden rasterit eivät erotu toisistaan. Kansikuva tuo hyvin esille muovien negatiivisen puolen, materiaalin etuja en siitä oivaltanut. Mielestäni on vahinko, ettei näin tärkeä kirja ole saanut arvoistaan fyysistä kattausta, mutta voihan joku ulkoasusta pitääkin.

Asiasisältönsä puolesta kirjaan kannattaa paneutua. Pikakäsityksen aiheesta saa lukemalla käytännön vinkkilaatikot, kaikkea historiaa ja kemiaa ei tarvitse kahlata läpi. Kirja palkitsee lukijansa pätevällä tiedolla ja hyvillä käytännön ehdotuksilla.

Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Tiedostavalle kuluttajalle, joka haluaa tosiasioita materiaalivalintojensa perusteeksi.
● Mihin aktivoi? Suhtautumaan kriittisesti muoveihin, järkiperäistämään omia kulutustottumuksiaan.
●Mitä merkittävää? Tiivis kokonaiskatsaus muovien merkityksestä ja ympäristövaikutuksista 2010-luvun lopulla.

Lisää aiheesta
● WWF. 2019. No Plastic in Nature: Assessing Plastic Ingestion from Nature to People. Gland: WWF International. <http://awsassets.panda.org/downloads/plastic_ingestion_press_singles.pdf>. Luettu 18.7.2019.

Kiinnostavatko nämä?
Turunen, Seppo. 2019. Luonto ihmisen aikakaudella. Helsinki: Into.
Virtanen, Matti. 2019. Ilmastopaniikki: hoito-opas. Jyväskylä: Docendo.
Värri, Veli-Matti. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s