Metsurin vuosikymmenet

Kädet tuntuvat tärisevän kuin moottorisahan jäljiltä ja ajatuskypärän visiiriä kuulosuojaimineen tulee hiponeeksi ylöspäin, kun laskee käsistään kuningasmetsurin elämäkerran.

Jussila, Risto. 2019. Kuningasmetsuri Jaakko Pessisen elämä. Helsinki: Viestilehdet. Graafinen suunnittelu: Aino Saarikivi. Kannen kuvat: Johannes Tervo. Kuvat: Risto Jussila sekä Jaakko Pessisen ja sukulaisten kotialbumit. 303 s.


Kuningasmetsuri Jaakko Pessinen kertoo omaa tarinaansa sekä savottojen ja Suomen jälleenrakennuksen historiaa. Lukijalle avautuu vihreä työhuone, jossa rivakka tahti, voima ja liikkeiden koordinaatio ovat arvossaan. Eikä illalla mennä kuntosalille.

Tapahtumapaikkana on Pohjanmaan Lappajärvi, ja aika alkaa 1950-luvulta. Elämän ensimmäisissä arpajaisissa pientilan pojalle osuivat hyvän työmiehen geenit. Iän karttuessa kävi selväksi, että miehen ”ruppi” oli omiaan raskaaseen työhön, lihakset sopeutuivat ponnisteluihin mutisematta ja sen kun vahvistuivat. Yhdessä säännöllisen ja yksinkertaisen elämän, sitkeyden ja määrätietoisuuden kanssa kehittyi verraton ammattimetsuri, jonka työpanoksesta isännät kilpailivat.

Voima on eräs kirjan kantavista teemoista kautta linja. Metsurintyössä se karttui, turhan kevyeltä tuntunut varusmiesaika romutti sen, ja sitten sitä koottiin lisää. Kun sadan kilon tukkien siirtely alkoi olla kevyttä kauraa siirtyi metsuri Pessinen jykevämpiin kaatoihin. Pohjalainen pesäpalloyleisö hurrasi ottelun väliajalla, kun tojotat ja valmetit saivat kentän laidalla voimamieheltä kyytiä. Omintakeisiin konstailuihin –  kuten mies niitä itse kutsuu – kuuluisi kyllä tiukka lappu ”Älä tee tätä kotona.”

Tutut työkalumerkit vilahtelevat kirjassa pitkin matkaa moottorisahoihin yhdistettyinä. Alaa tuntematon lukija pintaliitää latit ja laipat, mäntien pudistukset ja terän hiomiset. Jäljelle jää arvostus työvälineensä hallitsevaa koordinaattoria kohtaan, jolle ei sattunut uran aikana ainuttakaan sahahaaveria. Hän sentään ajoi loppuun 80 peliä, jotka nyt rötköttävät heinähuoneen lattialla, ilmiselvästi museoimista odottaen. Ihailijoista ei olisi puutetta.

Toimittaja Risto Jussila kuvaa Pessisen toimia mutkattomasti. Lyhyet luvut ovat asiaa ja tunnelmointi tolkun tasolla. Metsien miesten on helppo tarttua ammattitoverin pihkantuoksuiseen elämäkertaan. Näin he ovatkin tehneet koska kirjasta on tahkottu kolme painosta puolen vuoden sisällä.

Jaakko Pessinen palveli isänmaata 55 vuoden ajan hakkaamalla puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Ammattimies suoritti tehtävänsä viimeistä piirtoa myöten huolella. Hän rakensi osaltaan tätä yhteiskuntaa, jossa kuka tahansa voi nyt ostaa lähikaupasta tummapaahtoista luomukahvia tai ergonomisen rikkaimurin.

Eläkkeelle jäi vuonna 2019 seitsemänkymppinen mies. Hänen kohdallaan sanonta, että nykyinen seitsenkymppisen vastaa uutta viisikymppistä tuntuu osuvan kohdalleen. Tästä näkökulmasta kirjan nimekkeen ”elämä” tuntuu ahtaalta, ja kyseessä on pikemminkin ”elämää”, joka voi yltää ties mihin saavutuksiin vielä. Pessinen antaa sattumalle mahdollisuuksia ja paljastaa aikovansa eläkkeellä kiertää kesätapahtumia maastoautolla. Jospa teräsmiehelle koittaa sen verran onnekas kolmas ikä, että nuoruuden unelmat toteutuvat ja kohdalle osuu sopiva tellervotapiontytär. Elämä kun tapaa olla ihmeellinen.

Tämän kirjan ansiosta lukija pääsee kohtaamaan kiinnostavan merkkimiehen, joka muuten jäisi korpien kätköön, omaan rauhaansa. Samalla saa kokonaiskuvaa puunkorjuun kehityksestä suoraan Pohjanmaan kuusen juurelta, vihreän alkutuotannon ytimestä.

Metsurin elämäntapaan tutustuminen saa ajattelemaan työhön sitoutumista ja elämän arvoja. Samalla tulee kysyneeksi itseltään yhteiskunnallisen hyödyllisyyden ja oman onnellisuuden kriteerejä. Nousujohteinen ura, teknisekologinen pyöräilyasu tai rantakahvilan cappuccino vaihtoehtona artesaanioluelle eivät olekaan välttämättömyyksiä, vaan toisinkin voi elää.

Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Metsäammattilaiselle, metsätaloudesta kiinnostuneelle. Kaupunkilaiselle, joka ei tunne metsurin elämää tai ruumiillista työtä ylipäätään.
● Mihin aktivoi? Miettimään oman elämäntavan arvovalintoja. Miettimään savottamiesten työtä, Suomen jälleenrakennusta 1950-luvulta lähtien.
● Mitä merkittävää? Pohjalaisen metsurin henkilöhistoriaa ja puunkorjuun historiaa puolen vuosisadan ajalta.

Kiinnostavatko nämä?
Gripenberg, Bertel. 1926 / 2018. Dianan teillä. Suomentanut Eino Tikkanen. Esipuhe: Klaus Ekman. Toinen, uudistettu laitos.  Helsinki: Metsäkustannus. 
Hallanaro Eeva-Liisa, Kuusela Saija, Juslén Aino & Ryttäri Terhi (toim.) 2016. Metsän salainen elämä. Helsinki: Gaudeamus.
Henttonen, Heikki. 2018. Tauteja luonnosta. Helsinki: Metsäkustannus.
Hukkanen, Sanna & Aula, Inkeri. 2018. Metsänpeitto. Helsinki: Arktinen Banaani.
Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo. 2014. Suomen rotkot. Helsinki. Salakirjat.
Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo. 2017. Suomen luonnon pyhät paikat. Helsinki: Salakirjat.
Taivainen, Jouni. 2017. Metsien kätköissä. Helsinki: Metsäkustannus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s