Kalifornian teknovaimot

Ostoparatiisit, muskeliautot, subtropiikin valoisa lämpö – ja piinkova kilpailu. Tämä kaikki kietoo otteeseensa Yhdysvaltojen länsirannikolle muuttavan huipputekniikan asiantuntijan perheen.

Kinnunen, Taina. 2019. Kalifornia kutsuu: kertomuksia eliittisiirtolaisuuden katveista. Helsinki: Gaudeamus. Kansi: Ville Karppanen. Esilehden maalaukset: Asta Sutton. 216 s.


California, The Golden State – sen tuhannet kansainväliset teknoyritykset tarvitsevat ulkomaista työvoimaa kehittämään aina vaan parempia digitaalisia laitteita, ohjelmia ja palveluita. Myös monet suomalaisperheet ovat kuulleet tämän tarjouksen ja muuttaneet Uuteen maailmaan ja uuteen kulttuuriin. Aloittaneet elämän aurinkoisessa Piilaaksossa.

Lähes aina työpaikka on perheenisän, ja vaimo sekä lapset seuraavat samassa imussa. Perheenäidillä on usein hyvä koulutus ja työpaikka Suomessa, ura rakenteilla. Pudotus päätoimiseksi home maker -persoonaksi ja taloudenhoitajaksi merkitsee uuden roolin omaksumista. Miehen dollaripalkka optioineen mahdollistaa väljän elämän, ja nainen luo kodin sekä hoitaa perheen arkirutiinit.

Taina Kinnusen kertomus perustuu oleskelujaksoihin Kalifornian osavaltiossa, pääosin San Diegon miljoonakaupungissa. Hän haastatteli 2000-luvun alkuvuosina 16 suomalaisnaista, jotka olivat muuttaneet maahan miehen tietotekniikkatyön takia, usein parin vuoden jaksolle. Monen kohdalla tilapäismuutto venyi vuosien oleskeluksi, jopa pysyväksi olotilaksi.

Kulttuuriantropologi Kinnusen väitöskirja Pyhät bodarit (2001) käsitteli ruumiillisuutta, ja Lihaan leikattu kauneus (2008) jatkoi samoilla linjoilla. Molemmat lihakirjat valottivat rivikansalaiselle oudohkoja elämänmuotoja. Käsillä oleva Kalifornia kutsuu (2019) jatkaa entistäkin konkreetimman uuden maailman avaamista.

Lukija on Kinnusen kuskaamana turvallisessa kyydissä, sillä haastatteluaineiston keruu ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi ovat hänen leipälajejaan. Kinnunen vetää haastateltaviensa puheista johtopäätöksiä, liittää yksilökokemuksia yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen ja muuhun yleiseen. Samalla hän antaa näiden suomalaisten kukkaissiskosten kuten Ruusun, Hillan ja Kielon yksilöllisen äänen kuulua.

Kirjan rakenne on tarkkasilmäisen havainnoijan analyysin tulos ja kertoo ne saranakohdat, jotka ovat Kaliforniaan muuttaneiden naisten elämässä merkittäviä. Kertomus etenee maahan muuttavan perheen asettumisprosessin mukaan. Alkuihmetys vaihtuu lasten autonkuljettajan rooliin ja krooniseen vapaaehtoistyö-ahdistukseen. Kulttuurisokin mainingeissa maahanmuuttajan mieleen tulevat suomalaisuuden myönteiset symbolit ruisleivästä lakritsiin, kouluruokaan ja tasa-arvoon saakka. Amerikkalaisen perhekäsityksen turbulenssissa alkavat sen kliseet tökkiä ja kulttuurijännitteet kiristää päätä. Lasten kasvaessa teknoäidit alkavat haikailla työelämään, aluksi volunteereina, sitten osa-aikaisina, vähitellen yhä itsenäisempinä.

Teknovaimolle, kuten Kinnunen kuvattaviaan kutsuu, muodostuu helposti kultainen häkki, jossa on rutkasti rahaa mutta samalla tarkat aika-, tila- ja soveliaisuusraamit kaikille toimille. Kun ihmisellä on persoonalliset ja kulttuurisidonnaiset itsensä toteuttamisen tarpeensa, syntyy mahdollisuuksien ja käytännön välille väistämättä jännitteitä.

Survival of the fittest on eräs Charles Darwinin evoluutioteoriasta 160 vuoden takaa elämään jäänyt ilmaisu. Fittest tarkoittaa tässä ympäristöönsä sopivinta, arkikielessä usein hyväkuntoista, hoidettua ja huoliteltua ulkonäköä. Molemmat merkitykset pätevät kalifornialaisessa elämässä. Paras olla fit, tai muuten et sulauden yhteisön normeihin ja parisuhteestakin voi tulla potkut. Sopeutuminen kääntyy uudelle vaihteelle, jos edessä on muutto Suomeen. Jenkeistä palanneiden kokemuksia voidaan helposti lytätä joutavaksi elvistelyksi. Kinnusen esittämä Joensuun esimerkki suomalaisesta tylyttämisestä kuulosti oikein kotoisalta.

Kalifornia kutsuu tutustuttaa tähän asti tuntemattoman ihmisryhmän elämäntapaan ja olemassaolon kamppailuun. Toinen pointti kirjan oikeutukselle sisältyy sopeutumiseen. Jokaisella on oma kaliforniansa, toistuvastikin. Viisas tunnistaa, milloin on aika sopeutua; valitsee taistelunsa ja jättää tuulimyllyt kolistelemaan omiaan.

Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Yksilön sopeutumisstrategioista kiinnostuneille. Suomalaisten amerikkalaiselämästä, Yhdysvaltojen länsirannikon urbaanista yhteiskunnasta kiinnostuneille.
● Mihin aktivoi? Miettimään suomalaisten ja amerikkalaisten arvomaailmaa ja elämäntapaa.
● Mitä merkittävää? Yhdysvaltojen Piilaakson ja suomalaisten teknovaimojen elämän analyysiä 2010-luvun lopulla antropologin näkökulmasta.

Kiinnostavatko nämä?
Heikkilä, Annastiina. 2018. Bibistä burkiniin eli totuuksia ranskatar-myytin takaa. Helsinki: Kustantamo S & S.
Helve-Sibaja, Liisa. 2015. Hausfrau – kotona Sveitsissä. Jyväskylä: Atena.
● Kinnunen, Taina. 2001. Pyhät bodarit: yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Helsinki: Gaudeamus.
● Kinnunen, Taina. 2008. Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki: Gaudeamus.
● Kinnunen, Taina. 2013. Vahvat yksin, heikot sylityksin: otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Helsinki: Gaudeamus.
● Leakey, Richard E. (lyhentäen toim.) 1980. Charles Darwin. Lajien synty. Suomennos: Anto Leikola. Helsinki: Kirjayhtymä.
Liikanen-Renger, Helena. 2018. Mon amour: Ranskalaisen parisuhteen jäljillä. Jyväskylä: Atena.
Rämö, Satu. 2018. Islantilainen kodinonni: Perhe-elämää viikinkien malliin. Helsinki: WSOY.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s