itä jos koululaiset perustietojen opiskelun lisäksi keskustelisivat tiedon luotettavuudesta ja esittäisivät kriittisiä kysymyksiä, kiistelisivät vaikkapa ilmastonmuutoksesta, kasvien viestinnästä tai lihansyönnistä?
Cam, Phil; toim. Tuukka Tomperi. 2020. 20 Ajattelun työkalua. Opas tutkivan ajattelun opettamiseen. Suomennos Danika Harju, Vilma Kärkkäinen ja Tuukka Tomperi. Tampere: Niin & näin -kirjat 111. 133 sivua. ISBN: 978-952-7189-51-1
Ajattelun opettaminen koulussa sopii hyvin siihen 2000-luvun alun eetokseen, että oppiaineiden rajoja halutaan häivyttää, ja ilmiöitä pyritään opiskelemaan kokonaisuuksina. Aihetta on upotettu opetussuunnitelmaan ja sen tulkintoihin eli oppimateriaaleihin opettajan oppaineen.
20 ajattelun työkalua sisältää välineitä, joiden avulla voi perata peruskysymyksiä tiedosta, olemassaolosta, yhteiskunnasta ja moraalista. Kirja toimii integraation hengessä: sen anti ajattelun opettamisesta tavoittelee sovellettavuutta kaikkiin aineisiin ja kaiken ikäisille oppilaille.
Kirjoittaja, professori Philip Cam, jonka kotipesä on Uuden Etelä-Walesin yliopisto Australian Sydneyssä, avaa ajattelun opettamisen teoreettista taustaa lyhyesti. Kirjan kivijalkana ovat lapsen ajattelun tutkimuksen patriarkat Lev Vygotsky, John Dewey sekä Matthew Lippman. Näihin nojaten ajattelu nähdään yhteisöstä hyötyvänä tutkivana prosessina: kun harjoitellaan kysymistä ja kyseenalaistamista toisten kanssa, toiminta juurtuu vähitellen myös omaksi tavaksi.
Cam määrittelee kirjan tehtävän näin (s. 38): ”Toivoni mukaan tämä kirja voisi omalla pienellä tavallaan auttaa meitä etenemään Deweyn viitoittamaan suuntaan. Niinpä toivotan sinulle menestystä pyrkimyksissäsi auttaa oppilaitasi kohentamaan valmiuksiaan ajatella.”
Kirjan alkuperäisen, englanninkielisen nimekkeen keskeinen käsite on collaborative inquiry. Suomennoksessa esiintyy useimmin ilmaisu yhteistoiminnallinen tutkiminen, joskus myös yhteistoiminnallinen oppiminen ja yhteistoiminnallinen opiskelu. Fokuksena on joka tapauksessa oppilaan toiminta ja taidon opettelu. Tähän käsitteeseen kirjassa ei kuitenkaan juututa, ja tuo analyysi olisi kokonaisuus sinänsä. Työtapana on keskustelu, mutta viime kädessä tämä jätetään opettajan harkintaan.
Tunnusomaista kirjan rakenteelle on selkeys. Työkalut ryhmitellään perustasoon, keskitasoon ja edistyneeseen tasoon kuuluviksi. Joukossa ovat esimerkiksi kysymysten nelikenttä, ajatuskokeet, maalitaulu, kriteerit ja päättelykaaviot. Esimerkit ja harjoitukset auttavat soveltamaan ohjeita. Erityisen kiinnostavilta tuntuvat edistyneet työkalut, ja jotkin päättelykaaviot voivat johtaa keskustelua tekoälyn sovelluksiin.
Perusopetuksen inkluusioperiaatteen takia saman luokan oppilaiden kognitiiviset valmiudet voivat vaihdella huomattavasti. Tukea tarvitsevia pyritään erilaisin toimin auttamaan. Ajattelun taitojen opiskelu voisi olla juhlaa motivoituneille, loogis-analyyttisesti lahjakkaille oppilaille. Nämähän ovat helposti koulussa sivuroolissa, kun opettajan aika saattaa mennä tukea tarvitsevien auttamiseen. Lyhytjänteisten tai oppimisvaikeuksissa olevien oppilaiden osalta tuntee oma opettaja sovellusmahdollisuudet parhaiten. Myös nämä oppilaat voivat hyötyä paljonkin näiden työkalujen harkitusta soveltamisesta.
Alkuperäistekstiä vuodelta 2006 on muokattu meidän oloihimme sopivaksi, ja metatekstit tästä ovat mielenkiintoista luettavaa. Jos lähtöteksti on ajatukseltaan pienipiirteistä ja koukeroista, on suomentaminen haastavaa. Suomennoksessa häivähtää paikoin arkuus alkuperäisestä poikkeamiseen; on käännetty tarkkaan, yksittäisiä sanoja ja rakenteita kirjaimellisesti seuraten. Teksti olisi hyötynyt potentiaalisten käyttäjien kommenttikierroksesta ja jämäkämmästä toimitustyöstä.
Työkaluja opastetaan harjoittelemaan ja käyttämään tietyssä järjestyksessä, alkeellisemmasta kehittyneempään. Onkohan ihmismieli näin jäykän hierarkkinen? Jotkut meistä pystyvät näkemään salamannopeasti asioiden kokonaiskuvan ja sen elementtien väliset yhteydet ilman että kukaan on heille näitä työkaluja opettanut. Tällaisiin ominaisuuksiin ei suppeassa kirjassa ehditä puuttumaan. Oppaan käyttäjien puolesta ei kylläkään ole huolta: koulutetut opettajamme osaavat kyllä soveltaa reseptimäisiäkin ohjeita luovasti, oman tilanteensa mukaan.
Graafinen esteettisyys kuuluu ikuisiin makuasioihin ja melkein luettavuuskin. Kannen monitoimityökalu kertoo ensivilkaisulla aihepiirin. Arkaaisen oloinen kirjasin voidaan nähdä aiheeseen sopivana ja tietolaatikoiden valkoinen teksti oranssipohjalla riittävänä kontrastina. Joku kaunosielu saattaa kaivata ilmiasuun lisää houkuttelevuutta ja erottuvuutta.
Kirjan pyrkimyksenä on kehittää lasta ja nuorta itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun. Tarkemmin ajatellen ajatus on vallankumouksellinen, sillä se horjuttaa yhden totuuden julistajien autoritaarista sanelua esimerkiksi aikamme suurista ilmiöistä ilmastonmuutoksesta tai pandemioista. Yhdessä samaan aikaan ilmestyneen Mahdottoman suuri puu -teoksen kanssa (Laajarinne & Luoma 2020) 20 ajattelun työkalua oireilee uutta opiskeluparadigmaa: aitoa kriittistä ajattelua. Ehkä tällaisen pitää todellakin alkaa lasten vallankumouksena, heillä ei ole saavutettua taloudellista asemaa puolustettavanaan kuten aikuisilla.
Opettajien analyyttinen, tulevaisuusorientoitunut ajattelu nousee arvoonsa vaikeina aikoina. Tämä ilmenee esimerkiksi OECD:n korona-ajan koulutustiedotteessa (2020), missä tapa esitetään singaporelaisten opettajien perustaitojen standardiin kuuluvana.
20 ajattelun työkalua on päänavaus ajattelun opiskelulle perusopetuksen ensiaskeleista lähtien. Se on käyttökelpoinen opettajan oppaana ajattelun opettamiseen, itsensä kehittämisen välineenä sekä oppimateriaalien sytykkeenä, joka tarjoaa oivia ideoita oppilastehtäviin. On arvokasta että tällainen kirjanen on saatu aikaiseksi.
Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Opettajalle, kasvattajalle, alan opiskelijalle, vanhemmalle; sille joka haluaa kehittää omaa ajatteluaan.
● Mihin aktivoi? Miettimään omia ajattelutapoja, kehittämään niitä. Ohjaamaan lapsia ja nuoria loogiseen ja ajatteluun.
● Mitä merkittävää? Analyyttisen, kriittisen ajattelun alkeiden tiivis opas.
Lisää aiheesta
● Kankaanrinta, I. – K. 2020. Herkullista filosofiaa kasvattajille. Arvostelu teoksesta Jukka Laajarinne & Mari Luoma, 2020, Mahdottoman suuri puu, Gaudeamus. Turku: Agricola – Suomen humanistiverkko. <https://agricolaverkko.fi/review/herkullista-filosofiaa-kasvattajille/>. Luettu 10.6.2020.
● Kankaanrinta, I. – K. 2020. Lahjakas lapsi aikuisten maailmassa. Arvostelu teoksesta Kari Uusikylä, 2020, Lahjakkuus, PS-kustannus. Espoo: Kirjala-tietokirjablogi. <https://kirjala.wordpress.com/2020/02/27/lahjakas-lapsi-aikuisten-maailmassa/>. Luettu 10.6.2020.
● OECD. 2020. Trends shaping education spotlights No 21. Coronavirus special edition: Back to school. <https://doi.org/10.1787/339780fd-en>. Paris: OECD. Luettu 10.6.2020.
Kirjala 