Väestöstä vetävästi

Minna Säävälän Minne menet ihminen (2021) tiivistää maailman ja Suomen väestöilmiöitä koukuttavasti. Yleislinjojen lomassa kurkkivat intialainen Mira ja suomalainen Tarmo.

Säävälä, Minna. 2021. Minne menet ihminen? Mitä jokaisen tulisi tietää väestöilmiöistä. Helsinki: Gaudeamus. 268 s. ISBN 9789523451438

Minne menet ihminen? Mitä jokaisen tulisi tietää väestöilmiöistä on sekä asiantunteva että mukavalukuinen tietokirja. Siinä yhdistyvät väestöasioiden helposti sulavaan muotoon pelkistetyt yleispiirteet tavallisen ihmisen arkeen. Kirjassa kierrellään maapallon väestön historiassa, nykytilassa ja tulevaisuudessa. Näkökulma on vuoroon globaali, vuoroon paikallinen – tuon tuostakin fokusoidaan Suomeen. Väestönkasvun keskeiset tekijät: syntyvyys, kuolevuus ja muutot käsitellään selkeästi. Ajankohtainen siirtolaisuus, pakolaisuus ja Covid-19-pandemia saavat runsaasti tilaa.

Väestöä käsitellään samansuuntaisesti kuin lukion maantieteen kirjoissa, mutta laajemmin ja syvemmin. Perataan muun muassa demografista transitiota ja Ehrlichin puolen vuosisadan takaista Väestöpommia (1969). Sävy on ymmärtävä, optimistinen ja varovaisen kriittinen, jopa tavallisesti niin yksisilmäisesti kohdeltua huoltosuhdetta käsiteltäessä. Toistuvasti huomautetaan asioiden mutkikkuudesta ja osoitetaan niiden kuumia pisteitä. Mukana on yksinkertainen lähdekritiikin ohje väestöuutisten tai kuvioiden lukemiseen.

Onnistunut tietokirja on monen tekijän summa. Asian hallinnan lisäksi kirjoittajan on osattava myös ilmaista  faktoja kohdeyleisölle sopivassa ja kiinnostavassa muodossa. Dosentti Minna Säävälä säätelee asiantuntemustaan ja käyttää käsitteitä valikoiden mutta tietysti kurinalaisesti. Kirjan kannessa ei mainita väestötiedettä vaan pehmoillaan väestöilmiöillä. Sama leppoisa linja jatkuu takakannessa: kirjassa puhutaan väestömuutoksista sekä yleistasolla että yksilön elämässä.

Teksti on notkeaa, vaivattomasti avautuvaa ja loogista. Otsikoinnissa noudatetaan oppikirjojen kuvailevuutta, niin että pelkästään niistä saa yleiskuvan suurista linjoista. Kun kirja on kirjoitettu pandemian alkuvaiheessa 2020–2021 voisi sellaiset aikamääreet kuten ”nyt” vuosilukujen sijaan ottaa tulevissa painoksissa vielä harkittaviksi.

Kirjan toinen valtti on erilaisten tekstityyppien ja symbolijärjestelmien käyttö. Leipätekstin rinnalla esiintyvät kehitysmaiden Mira ja suomalainen Tarmo, jotka kertovat pitkin matkaa graafisesti erottuvissa laatikoissa miten yleistasolla kuvatut ilmiöt toteutuvat heidän arjessaan. Toisenvärisissä laatikoissa taustoitetaan väestökäsitteitä ja kolmansissa esitetään tulevaisuuden skenaarioita. Tekstin lomassa on yhden virkkeen pituisia ydinasioita graafisesti painokkaina nostoina.

Kunkin luvun päättää luettelomainen tiivistelmä. Viitteet on indeksoitu, niistä on kirjallisuusluettelo ja lopussa hakemisto. Keskeiset käsitteet on selitetty sanastossa. Vakioidut ala-otsikot kertaavat kirjan nimen ja näyttävät missä luvussa ollaan menossa.

Tekstin lisäksi käytetään muitakin symbolijärjestelmiä, erilaisia kuvia. Valokuvia on harkitusti, satelliittikuvia yksi, muutamia karttoja ja jopa sarjakuvia. Eri tyyppisiä diagrammeja tarjoillaan monipuolisesti ja edustavasti. Kirjan mietityn ulkoasun suunnittelijaksi nimetään Ville Karppanen, sarjakuvien laatijaksi Jenni Kuhalainen. Satu Konttisen ihmisjälkeä henkivä kansikuva sopii hyvin yhteen kirjan nimen kanssa, itse jäin kaipaamaan ihmismassojen kuvaa, mutta tämä on makuasia.

Kirjan modulaarisessa esitystavassa on tuttuja piirteitä. Samoilla periaatteilla, tehtävillä höystettynä on pitkään laadittu esimerkiksi perusopetuksen maantieteen oppikirjoja (Arohonka & al. 1989 ja Cantell & al. 2002). Rakenne on kokemusten ja palautteen mukaan toimiva koululaisille, joten varsin todennäköisesti se sopii myös aikuisille. Aika on nyt toinen, ja väestökirjassa on omat muunnelmansa.

Taulukkoja kirjassa ei ole. Kun tilastot kuitenkin ovat väestötietojen tyypillinen esitystapa, näkisi mielellään myös tällaisen tekstimuodon. Samaan yhteyteen sopisi myös ohje taulukkojen lukemiseen ja nopeaan tehosilmäilyyn.

Väestötietojen lähteitä on ripoteltu pitkin tekstiä, ja diagrammien yhteyteen on lähde mainittu tiivistetysti, kirjallisuusluettelossa sitten yksityiskohtaisesti. Olisiko luotettavien väestötilastojen tuottajien luettelo maailman, maanosan, valtioiden ja pienempien hallintoyksiköiden tasolla ollut aiheellinen?

Kuten kirjoissa yleensäkin, kaikki grafiikka ei tapaa teknisesti onnistua aivan nappiin. Jotkin kuvat olivat lukemassani painoksessa tummia ja epätarkkoja. Tämä korostuu maapallon väestökeskittymiä esittävän ikonisen satelliittikuvan kohdalla. Siitä erottuvat vaivoin väestöryppäiden valomeret yön pimeydestä. Toivottavasti lukijat hoksaavat etsiä alkuperäistä upeaa kuvaa verkosta.

Graafisen monimuotoisuuden johdosta tätä tietokirjaa jaksaa lukea ja selailla. Se ei puuduta lukijaansa monotonialla, vaan tarjoaa vaihtelevia tarttumapintoja, ärsyttää erilaisia kognitiokeskuksia, tarkkuudesta tinkimättä.

Gaudeamuksen vertaisarvioitu, ajankohtaisten väestöilmiöiden kirja on antaumuksella kirjoitettu ja prosessoitu. On arvokasta, että dosentti Minna Säävälä on käyttänyt aikaansa populaarikirjan laatimiseen, ja että monet tahot ovat häntä tässä tukeneet. Kirjasta huokuu koko kirjatiimin paneutuminen ja pyrkimys korkeatasoiseen tuotteeseen.

Ansioidensa vuoksi kirja sopii laajalle lukijakunnalle, taustoittamaan meitä ympäröiviä väestöilmiöitä. Kannustan aktiivisia ja tiedostavia kansalaisia, päättäjiä ja kansalaisten edustajia tutustumaan siihen; sen ottamista lukupiireihin ja koulujen oheislukemistoksi, opetusta mehevöittämään ja opiskelua rikastuttamaan. Kirjan kuvaamat ilmiöt koskevat meitä kaikkia; Suomen, Euroopan ja maapallon väestöön kuuluvia.

Pähkinänkuoressa
* Kenelle? Suomen ja maapallon väestöstä, elintilan ja ruuan riittävyydestä sekä niihin vaikuttavista seikoista kuten pandemiasta kiinnostuneelle.
* Mihin aktivoi? Oivaltamaan väestöilmiöiden alueellisia, ajallisia, henkilökohtaisia ja poliittisia kytköksiä. Keskustelemaan täsmäkäsittein väestökysymyksistä ja muodostamaan niistä oma, perusteltu kanta.
* Mitä merkittävää? Huolellinen, lukijaystävällinen ja monisymbolinen tietokirja yhteiskunnallisista väestöasioista 2020-luvun alun katsannossa.

Kirjallisuutta
* Arohonka, Jukka & al. 1989. Värikäs maa 7. Amerikka ja napa-alueet. Helsinki: WSOY. 139 s.
* Cantell, Hannele & al. 2002. Suuntana Suomi. Helsinki: WSOY. 184 s.
* Nerg, Päivi & Järvenkylä, Nina. 2019. Tiukka paikka. Jyväskylä: Docendo. 174 s. <https://kirjala.wordpress.com/2019/03/19/tiukka-paikka/>. Luettu 9.1.2021.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s