Teräs, Mila. 2020. Amiraali. Helsinki: Otava. 172 s. Kansi: Tommi Tukiainen.
Hento toukka muuttuu varttuessaan: koteloituu, kypsyy ja murtautuu kuorestaan ulos maailmalle perhosena, lepattavin siivin. Muodonvaihdoksen kokee Niilokin.
Sivullinen voi tuntea olonsa epämukavaksi, kun nuorukaisen parran keskellä kaartuvat elämännälkäiset punahuulet ja silmät tuikkivat kajalrajauksen ympäröiminä. Sormista vilahtaa vielä musta kynsilakka. Tuntuu, ettei kaikki ole kohdallaan.
Ripottelen miehisyyden päälle vähintäänkin hyppysellisen glitteriä,
koska oli sanoja, jotka maistuivat makeilta
kuten ”mutta”
tai ”ehkä”.
Teräs 2020, 56.
Amiraali kertoo nuoren miesoletetun sukupuoli-identiteetin etsinnästä. Päähenkilö haahuilee perusopetuksen jälkeisessä vaiheessa; ydinperhe, kesätyöpaikan yhteisö, kaverit ja maalaisympäristö käyvät vuoropuhelua nuorukaisen kanssa.
Kirjan lajityyppi on fiktiivinen kertomus, mutta taustalla on paljon faktaa ja asiaosaamista. Myös kohderyhmä on diffuusi: kirjassa on aineksia itseään etsivälle esiteinille, nuorelle aikuiselle haparoimassa nimeämätöntä minuuttaan sekä hämmentyneille vanhemmille, opettajille ja lähimmäisille, jotka näitä kohtaavat.
Monipuolinen ja palkittu kirjailija Mila Teräs maalaa Niilon irrallisuutta, etsintää ja epävarmuutta. Identiteetin hakeminen kuvataan prosessina, kokeiluina ja haparointeina. Pala palalta Niilo löytää jotakin, joka tuntuu omalta: vaatteita, ehostusta ja ystäviä. Identiteetti voi olla tänään tätä ja huomenna muovautua hivenen täsmällisempään tai uuteen suuntaan. Ratkaisut eivät ole sementinvarmoja eivätkä varsinkaan lopullisia. Prosessi voi jatkua.
Kaksijakoisuus on kovin yksinkertaistettu käsitys sukupuoli-identiteetistä. Kaikissa meissä on monia kvaliteetteja, vaihtelevissa ja muuttuvissa määrin. Niiden löytäminen ja tunnistaminen, mosaiikin muodostuminen omaksi minuudeksi on aitoa eheytymistä.
Moninaisuutta esittää oivallisesti myös kansikuvan ja tarinan perhonen, kalliosinisiipi. Sen siipien yläpinnan kuviointi eroaa selvästi alapinnasta, ja yhdestä näkökulmasta se on todellakin sinisiipi, toisesta vaalea kirjosiipi. Ekspressiivisen graafikon nimeä en huomannut sivuilla, mutta kirjailijan avulla vastaus löytyy: Tommi Tukiainen.
Kunpa koskaan ei enää tarvitsisi kuulla salamyhkäisiä sivulauseita tästä tai tuosta syrjäseudun nuoresta, joka vain katoaa kyläyhteisöstä ja jonka lopullisesta ratkaisusta vaietaan. Eikä kohdata niitä mykistyneitä vanhempia, joiden on mahdotonta käsittää oman lapsensa merkillisiä taipumuksia, ainoana vastauksena tämän kieltämisen.
Mila Teräksen Amiraali on ainutlaatuisuudessaan tärkeä kirja. Sen soisi löytävän tiensä kokonaisten ikäluokkien luettavaksi, ja tätä opettajat ja kirjastohenkilökunta voivat edistää. Kirjan voi liittää terveystiedon tai biologian opiskeluun, ja sitä voi eri tavoin tuoda esille kirjaston asiakkaille.
Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Nuorille, vanhemmille, sukupuoli-identiteetistä kiinnostuneille.
● Mihin aktivoi? Miettimään sukupuolten moninaisuutta ja sen ilmenemistapoja.
● Mitä merkittävää? Kertomus sukupuoli-identiteettiään etsivän miesoletetun kehityksestä 2000-luvun alun Suomessa.
Lisää aiheesta
● Jokela S., Luopa P., Hyvärinen A., Ruuska T., Martelin T. & Klemetti R. (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, työpaperi 038 / 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-580-3
● Seta ry. Helsinki. <https://seta.fi/>. Luettu 24.11.2020.
Kirjala 