Miten yksilöt yhteisöineen kokivat covid-19-sairauden eli koronan? Piispa Teemu Laajasalon kokoama kirjava vastaajajoukko kuvaa mieleenpainuvia hetkiä ja tunneilmaston muutoksia koronan alkuvuosina 2020–2021.
| Laajasalo, Teemu (toim.) 2022. Uusi alku – Elämä kulkutaudin muuttamassa maailmassa. Kannen suunnittelu: Katja Kuittinen. Typografia ja taitto: Petri Kovács. Helsinki: Kirjapaja. 94 s. ISBN 9789523546226 pehmeäkantinen. |
Kirjoittajat ovat eri aloilta, joukossa esimerkiksi tutkija, virkamies, asiantuntijoita, järjestöihmisiä ja taiteilijoita. Humanismi ja yhteiskuntaan liittyvät alat ovat selvästi mukana, mutta joukossa ei taida olla luonnontieteilijää.
Vastaajia voi pitää valikoituna näytteenä pääkaupunkiseudulle painottuvista vaikuttajista. He edustavat kaupunkilaista, hyvin informoitua ja itsekin informoivaa henkilöryhmää. Yhteistä on myös se, että he työnsä puolesta kohtaavat monia ihmisiä ja heillä on siten kokemusta näiden reaktioista.
Mielipiteitä ja kokemuksia kerättäessä oleellista on millä sanoilla ja miten muotoiltuna kysytään, sillä vastaukset rakentuvat niiden varaan. Kirjan kysymyksiin liittyy koronan herättämiä tunteita. Mukana on huolenaiheita, ja korona ilmentyy uhkana. Vaikka myönteisiä puolia ei erikseen kysytä, antaa kysymysten muotoilu tähänkin mahdollisuuden.
Vastaukset kertovat kirjoittajien aika- ja alueperspektiiveistä, ajatusrakennelmista ja aktiivikäsitteistöstä. Jotkut liikkuvat tuoreessa korona-ajassa, toiset kurottuvat kauemmaksi historiaan tai tulevaisuuteen. Toimijatasoista käsitellään painotetusti suomalaisia, omaa lähipiiriä tai omaa persoonaa; globaali katsanto on harvinainen. Toiset puhuvat viranomaisista, toiset kansalaisista, useimmat molemmista.
Vastaajien kirjoituksista nousee esiin samaa pohjavirettä, joka oli vuonna 2017 satavuotiaan, itsenäisen Suomen juhlavuoden teemasana – muistattehan? ”Yhdessä”, se tuntuu sopivan osuvasti myös korona-ajan haasteisiin.
Erityisen kiinnostava on piispa Laajasalon oma puheenvuoro. Kirkon piirissä toimiville organisaation tehtävä vaikeina aikoina on varmaankin selvä, mutta sekulaarille yleisölle se on tuntematon. Siksi kriisinkestävyyden tukemisen missio on hyvä kuulla julkilausuttuna. Muutamalla sanalla Laajasalo kertoo myös piispajohtoisista käytännön toimista, ja analysoi osuvasti parin koronavuoden kulttuuri-ilmaston liikkeitä.
Aihe herkistää sanoittamaan tunteita. Voi olla, että kysyjän asema vaikuttaa vastauksiin. Kirkon edustajalle vastataan eri lailla kuin esimerkiksi median tai taloustutkimuksen edustajalle; arvelen, että Helsingin piispalle tilitetään tietyssä moodissa.
Tunnot ovat henkilökohtaisia, mutta yhdessä koettuun kriisiin liittyvinä ne ovat osa kansakunnan muistia. Yhteiskuntaa rajusti kouriva covid-19 seurauksineen on kokonaista sukupolvea yhdistävä avainkokemus. Sukupolven käsitteen kuvasi Karl Mannheim (1928) sata vuotta sitten. Ihminen kokee merkittävät tapahtumat voimakkaimmin biologisessa nuoruudessaan, noin 17–25-vuotiaana, jolloin hän muodostaa omaa maailmankatsomustaan. Monet suomalaisetkin ovat pöyhineet tätä aihepiiriä, senioritutkijoista muun muassa Semi Purhonen, Jeja-Pekka Roos ja Matti Virtanen. – Kun avainkokemuksen ikärajoja sovelletaan covid-19-tautiin, ovat herkimmässä leimautumisiässä 2000-luvun alussa syntyneet, 2020-luvun nuoret. Heitä on nimitetty myös globalisaation tai moninaisen mobiliteetin sukupolveksi, mikä sopii hyvin myös pandemian luonteeseen. Miten vahvasti nämä 2000-luvun alun lapset ovat koronakokemuksen leimaamaa pandemiasukupolvea, jää tutkimusten selvitettäväksi.
Koronan kohtaamista on aiemminkin kuvattu sekä henkilö- että yhteisötasolla. Ensimmäisenä koronakeväänä kirjoitin pikkujutun taudin vaikutuksista erään vapaaehtoisyhteisön arkeen (Kankaanrinta 2020), ja Kirsi Pylvänäinen kuvasi perheensä taistelua (2021). Vuonna 2022 covid-19-tautia seurauksineen käsiteltiin useissa merkittävissä teoksissa. Professori Matti Vuento laati erinomaisen tietokirjan biokemian näkökulmasta (2022), infektiolääkäri Heikki Peltola tarkasteli asiaa koronasaagan nimekkeellä (2022), ja professori Juha Siltalan järeä Pandemia (2022) käytti historiallis-yhteiskunnallista otetta.
Uusi alku on kirjoitettu kahden koronavuoden kokemusten perusteella. Vaikkei tauti ole suinkaan ohi, on siinä ajassa jo ehditty nähdä muutoksia ja saatu eväitä uuden rakentamiseen. Käytettävissä on runsaasti kokemuksia ja julkaisujakin esimerkiksi etäkokouksista ja monipaikkaisesta asumisesta, joita viimeisen 30 vuoden aikana on käsitelty vain asiantuntijapiireissä. Hyvin peruskoulutettu kansakunta osaa sopeutua ja rakentaa muuttuneessa tilanteessa entistä parempaa maailmaa. Seuraavaksi olisikin kiinnostavaa lukea eri alojen edustajien kertomuksia innovaatioista, joita korona-aika on tuottanut.
Pähkinänkuoressa
* Kenelle? Suomalaisille, jotka ovat kokeneet covid-19-taudin yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia vaikutuksia.
* Mihin aktivoi? Vastaamaan itse kirjassa esitettyihin kysymyksiin, reflektoimaan muiden vastauksiin.
* Mitä merkittävää? Kaupunkilaisten ja kirkon edustajan näkemyksiä covid-19-taudista Suomessa vuosina 2020–2021.
Lisää aiheesta
* COVID-19 Dashboard by the Center for Systems Science and Engineering (CSSE) at Johns Hopkins University (JHU). 2021. Baltimore MA: Johns Hopkins University. <https://coronavirus.jhu.edu/map.html>. Luettu 03.08.2022.
* Kankaanrinta, Ilta-Kanerva. 2020. Kruunupään varjossa – enteriläisten koronakevät 2020. 16.6.2020. Ikinörtti, ENTER ry:n blogikokoelma. Helsinki: ENTER ry. <https://ikinortti.blogspot.com/2020/06/kruunupaan-varjossa-enterilaisten.html>. Luettu 03.08.2022.
*Mannheim, Karl. 1928 / 1952. The Problem of Generations. In: Kecskemeti, Paul (ed.) Essays on the Sociology of Knowledge, Volume 5. New York NY: Routledge, pp. 276–322. <http://www.history.ucsb.edu/faculty/marcuse/classes/201/articles/27MannheimGenerations.pdf>. Luettu 03.08.2022.
* Peltola, Heikki. 2022. Infektiolääkärin koronasaaga – Kun maailman meni sekaisin. Piirroskuvat Ville Ranta, Pirkko Linkola. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 248 s. ISBN 9789523603646 pehmeäkantinen.
* Pylvänäinen, Kirsi. 2021. Koronahelvetti. Yhden perheen selviytymistaistelu. Helsinki: WSOY. 213 s. ISBN 9789510472361 kovakantinen. <https://kirjala.wordpress.com/2021/08/02/korona-tuli-taloon-2/>
* Siltala, Juha. 2022. Pandemia. Kiihdytysajon äkkijarrutuksesta uuteen normaaliin. Helsinki: Otava. 907 s. ISBN 9789511425748 kovakantinen.
* Vuento, Matti. 2022. Virus, joka pysäytti maailman. Koronapandemian syyt, seuraukset ja opetukset. Helsinki: Gaudeamus. 320 s. Kansi: Ville Karppanen. ISBN 9789523451766 pehmeäkantinen. <https://kirjala.wordpress.com/2022/04/28/kruunupaa-ja-alamaiset/>
Kirjala 