Haave, polte, tahto – Sally Salmisen kirjailijantie

Kun kirjoittavasta kotiapulaisesta – aikansa keittiöpiiasta – kehkeytyy arvostettu kirjailija, toistuu satu ruman ankanpoikasen matkasta uljaaksi joutseneksi.

Salminen, Sally. 2022. Aikani Amerikassa. Suom. Laura Jänisniemi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. 373 s. ISBN 9789523632431 kovakantinen. Ilmestynyt 6.5.2022.

Ahvenanmaalainen Sally Salminen (1906-1976) matkasi vuonna 1930, siis liki vuosisata sitten Suomesta Yhdysvaltoihin, New Yorkiin töiden perässä. Kansakoulun käyneelle, kielitaidottomalle nuorelle naiselle oli tarjolla kotiapulaisen paikkoja, joihin hakeuduttiin välitysfirman kautta. Kuuden vuoden aikana Salminen ehti tutustua monen perheen keittiöön, palveluskuntaan ja isäntäväkeenkin – etäisyyden säilyttäen, tietenkin.

Salminen kuvailee New Yorkin 1930-luvun rahaperheiden elämää kotitaloustyöläisen näkökulmasta. Hän tekee kiusallisen tarkkoja havaintoja isäntäperheen ja palkollisten välisistä suhteista, palvelusväen keskinäisestä dynamiikasta ja asuintalostaan. Hän kuvaa keittiömiljöötä, ruuanvalmistusta, vaatehuoltoa, siivousta ja töiden organisointia. Ympäristöään hän pääsee näkemään vain niukasti, sillä vapaa-aikaa ei juuri ollut, ja vierailuihin perheen ulkopuolelle piti anoa kitsaasti heltiävä lupa. Mukana on siirtymistä perheen asunnosta toiseen ja pikavierailuja ystävien pariin. Suomi-yhteisön keskinäiset siteet ovat harvoista tapaamisista huolimatta vahvoja.

Vapaus on Salmisen tekstissä usein toistuva sana. Hän pohtii omaa tilaansa ja sen rajoituksia. Sally on kuin häkkilintu, joka tahtoo pois vankeudesta ja laulaa tätä ahdistustaan. Hänellä on sisäinen kaipaus irti kahlitsevasta työstä ja halu käyttää aikansa omalla tavallaan; hankkia tietoa, kehittää itseään. Samalla hän projisoi vapauden eetosta amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja arvioi kirpeästi demokratian paradoksaalisia käytänteitä. Taustalla olivat työntekijöitä kosiskelevat yhteiskuntakriittiset piirit ja samanhenkinen kirjallisuus. Salminen muun muassa tutustui Bernard Shaw’n kirjaan The Intelligent Woman’s Guide to Socialism and Capitalism (1928) ja oli nuoruuden innossaan kirjoittamaisillaan tekijälle hämmästyksensä ja ihailunsa tämän tutuntuntuisista vapausajatuksista.

Sisäsyntyinen lahjakkuus vaatii päästä julki käytännön toimissa, kuten tunnettu amerikkalainen psykologi Howard Gardner on toistuvasti osoittanut (mm. 1993). Sally Salminen oli verbaalikko, kirjallinen ilmaisu oli hänen vahvuutensa. Hänen suullisista valmiuksistaan en ole huomannut mainintoja. Hän halusi kirjoittaa ja myös teki sen, vaikka sitten polvillaan vuoteensa ääressä kylmässä kellari- tai ullakkohuoneessa. Salminen harjoitteli kirjoittamista tosissaan. Hän hankki ystäviensä välityksellä sanakirjoja verrytelläkseen englannin kielen varjoon joutunutta äidinkieltään, ruotsia. Se vakiintui myös kirjalliseksi ilmaisukieleksi tietoisen puntaroinnin ja valinnan seurauksena. Sally kirjoitti tyyliharjoitelmia, laajensi niitä novelliksi ja ennen pitkää romaaniksi.

Kotiapulaisen maailma muuttui rytinällä, kun hän voitti Katrina-käsikirjoituksellaan suomalais-ruotsalaisten kustantamojen romaanikilpailun vuonna 1936. Läpimurtoteos Katriina julkaistiin pian myös suomeksi. Siinä pohjalaislähtöinen Katriina elää ahvenanmaalaisen Johaninsa kanssa myrskyistä saaristolaiselämää. Kirja teki aikanaan vaikutuksen myös erääseen teinilukijaansa, jonka kanssa keskustelin Salmisen tuotannosta. Vielä vuosikymmenten jälkeen Katriinan väkevät tyrskyt ja elävästi kuvatut henkilöt nousivat emerituksen mieleen. Teos on suomennettu uudelleen vuonna 2018.

Esikoisteoksen aiheuttaman mediamylläkän keskeltä Salminen palasi Suomeen. Kirjailija kohosi joutsensiivilleen ja julkaisi ajan mittaan useita teoksia. Hän muisteli aikaansa Amerikassa nimekkeellä Min amerikanska saga vuonna 1968. Suomeksi teos saatiin siis puoli vuosisataa ilmestymisensä jälkeen; Laura Jänisniemen suomennos soljuu, vetää ja kaappaa mukaansa. Kansiliepeen anglismi lieneekin jo toisesta kynästä lähtöisin.

Aikani Amerikassa on luokkayhteiskunnan kuvaus, siirtolaistarina ja kirjailijan kehityspolku, mikä tekee siitä monenlaisten lukijoiden kirjan. Tarkka havainnointi yhdessä kauniin kielen kanssa vie lukijan elävästi menneisiin maailmoihin.

Pähkinänkuoressa
* Kenelle? 1930-luvun New Yorkista, suomalaissiirtolaisista ja kirjailijakohtaloista kiinnostuneelle.
* Mihin aktivoi? Miettimään omia lahjakkuuksia. Mikä on se henkilökohtainen herkkyys ja vahvuus, joka pyrkii näkyviin, pinnalle ja käyttöön? Mitä oireita lähipiirissä on uinuvista lahjakuuksista? Miten niihin voisi reagoida, niitä tukea?
* Mitä merkittävää? Kirjallisen lahjakkuuden syttymisen kuvaus New Yorkin luokkayhteiskunnassa, 1930-luvulla.

Lisää aiheesta
* Gardner, Howard. 1993. Creating minds: An anatomy of creativity seen through the lives of Freud, Einstein, Picasso, Stravinsky, Eliot, Graham, and Gandhi. New York: Basic Books NY. 464 p.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s