Ihme ilmat! on enemmän kuin lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Se on ilmastojen muuttumisen taustoitus, tuuppaus oman elämäntavan pohtimiseen ja yllyke toimintaan kestävän kehityksen tiellä. Lapsille ja aikuisille.
Ertimo, Laura & Ahokoivu, Mari. 2019. Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu. Helsinki: Into. Taitto ja ulkoasun suunnittelu: Maria Mitrunen. Kustannustoimitus: Kirsikka Myllyrinne.
Lotan ja Kasperin kera muuttuvien ilmastojen maailmaan
Ihme ilmat! -kirjan kannessa esiteinin oloiset Lotta ja Kasper taivastelevat auringon paahdetta, salamia, myrskyaaltoja ja vuorten lumia. Sisälehdillä he alkava tivata vanhemmiltaan selityksiä ilmojen vaihteluun. Työlääntyneinä äidin kulutushakuiseen surffaukseen ja isän välttelevään ahdistuneisuuteen ryhtyvät lapset ottamaan itse selvää ilmastoasioista.
Tarina etenee sarjakuvien ja kuvakyllästeisen tekstin vuorotteluna. Lotan ja Kasperin taustalla kuvissa lehahtelevat ilmastokeiju ja fossiilimenninkäinen, vastakkaisten asennetyyppien ilmentäjinä. Kirjassa liikutaankin reaalimaailmassa ja mielikuvituksen siivin, erilaisilla organisaatiotasoilla ja aikaulottuvuutta venyttäen.
Kirjan rakenne selviää selaamalla. Peruskäsitteiden kuten sään ja ilmaston kuvauksen jälkeen käsitellään eri ilmastotyyppejä, Maan liikkeitä, ilmakehän rakennetta ja ilmastojen vaihteluita. Näistä edetään hiilen kiertokulkuun ja sen ongelmiin. Henkilökohtaisista valinnoista jatketaan yhteiskunta- ja globaalitasolle sekä yhteistyön joukkovoimaan vaikuttamiskeinoineen. Näin päädytään kysymään mahdollisuuksia ihannetilanteeseen, jossa ihmiskunta eläisi tasapainossa luonnon kanssa. Kirjan lopussa keinutaan vielä menneisyyden ja nykyisyyden tosiasioiden sekä tulevaisuuden unelmien parissa.
Ajan ja arvojen skaalaa
Avaran kirjan aikaulottuvuus on hurja: maapallon 4,6 miljardin vuoden takaisesta hahmottumisesta vuoteen 2050. Liberaali arvomaailma näkyy päätösten ennakkoluulottomuutena ja sukupuoliroolien kevyenä keikuttamisena. Joissain kohdissa henkilökohtaiset kulutuspäätökset kouraisevat arkielämää kunnolla: muutetaan asumismuotoa tai matkustuskäyttäytymistä. Henkilövalikoiman monikulttuurisuus symboloi osuvasti ilmastonmuutoksen globaalia luonnetta ja ihmiskunnan yhteisiä ponnistuksia.
Kirja soutaa ja huopaa suhteessaan väestönkasvuun: yhtäällä sitä kritisoidaan avoimesti tai välillisesti ja toisaalla se esitetään vääjäämättömänä tosiasiana. Ristiriitainen käsittely muuttuukin oivaksi ärsykkeeksi lukijalle: mitä ne oikein meinaavat, eivätkö osaa päättää, minä ainakin … – tulee tilaus lukijan omille ajatuksille ja ratkaisuille.
Tarkkoja käsitteitä ja ilmaisuja
Tietokirjailija, toimittaja Laura Ertimon maantieteen asiantuntemus näkyy käsittelyn kokonaisotteessa ja tekstin yksityiskohdissa. Meneillään oleva ilmastonmuutos tuodaan osaksi Maan historian vuosimiljaridien aikaskaalaa, ei jämähdetä kuvittelemaan että tämä muutos olisi kokonaan poikkeus, vaan yksi monien joukossa. Ilmiöiden monimutkaisuus sekä ihmisen toiminnan ja luonnon prosessien kietoutuminen toisiinsa käyvät selvästi ilmi.
Peruskäsitteiden selvittäminen ja käsitekuri ovat kirjan ansioita, esimerkiksi Alankomaat ja Hollanti ovat oikeilla paikoillaan, vieläpä näppärästi samassa virkkeessä. Muutenkin kirjan esittämässä informaatiossa pyritään riittävään asiatarkkuuteen. Tätä osoittavat esimerkiksi hiililaskelmien yhteydessä mainitut lähteet, mikä auttaa luotettavuusarvioissa ja avaa lukijalle polun eteenpäin. Tarkkuus ulottuu kuviinkin: maapallo on piirretty niin, että sen kuviteltu akseli on kulkuradan suhteen sopivasti vinossa. Asiasisällön on lisäksi tarkistanut akatemiatutkija Maija Heikkilä.
Kun populaariteoksessa on monimutkaista asiaa paljon, nousee kielen selkeys yhä tärkeämmäksi. Riittävän tarkkuuden ja sopivan yksikertaistuksen tasapainon löytäminen on vaikeaa. Vaikka käsikirjoitusta on lukennut lapsiryhmä, jää tekstiin helposti koukeroita. Kirjan kieli olisi hyötynyt vielä yhdestä kriittisestä tarkastelukerrasta selkoistuksineen.
Kuvituksen ja tekstin yhteispeliä
Sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu on luonut rikkaan ja kevytsärmäisen kuvamaailman, joka liittyy saumattomasti yhteen tekstin kanssa. Eri informaatiomuodot toimivat samaan tahtiin kuin olisivat saman organismin eri elimistöjärjestelmiä. Väliin tarina etenee kuvituksen, välillä tekstin vetämänä. Esitystapa tuntuu spontaanilta ja aihelähtöiseltä: johonkin tapahtumaketjuun sarjakuva on enemmän omiaan kuin tavanomainen tietokirjamainen esitys. Aina yhteisenä tavoitteena on tarinan vieminen eteenpäin.
Ilmasto muuttuu – miten voi vaikuttaa?
Kirjan nimeke sisältää kysymyksen vaikkei sen perässä kysymysmerkkiä olekaan: miksi ilmasto muuttuu. Tarkoittaapa tuo sitten ilmaston muuttumisen syitä tai muutoksen lopputulosta, ei siihen kuitenkaan anneta kirjassa vastausta. Vastauksen puuttuminen on tuskin vahinko, ehkä jälleen halutaan stimuloida lukijaa ajattelemaan itse.
Maan kehityshistoriasta mainitaan muun muassa ammoinen Huroninen jäätiköityminen, joka on useimmille aikuisillekin tuntematon. Sen sijaan ei esitetä kansalaisille tutumpia jääkausia, kuten viimeisin, parikymmentä tuhatta vuotta sitten laajimmillaan ollut jäätikkö, jota Suomen kouluissa hinkataan huolella. Tämän jälkeen seuranneita ja usein siteerattuja ilmaston kylmenemisjaksoja ei kirjassa liioin mainita.
Ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuudet ja keinot noudattavat yleistä ilmastopolitiikkaa. Väestönkasvun hillintä liitetään ilmastonmuutoksen torjuntakeinojen joukkoon, mutta melko vaimeasti. Keinoissa hiiljalanjäljen pienentämiseen voi nähdä vihreitä kaikuja, kaupunkirakenteen tiivistämisestä kriittiseen tavarankulutukseen ja kansalaistottelemattomuuteen.
Kirja moderneille viestijöille
Ihme ilmat! -kirjaa luonnehditaan lastenkirjaksi. Se alkaa lasten ihmettelystä ja heidän maailmastaan mutta laajenee pian alakoulun tasosta aikuiskasvatuksen suuntaan. Esimerkiksi lähdekriittinen (Yli)kypsien ratkaisujen aukeama egologisine hahmoineen innostaa monenlaisiin keskusteluihin lapsen ja vanhempien kesken. Kirjan loppua kohden esitys kohdistuu yhä selkeämmin nuorille aikuisille, sillä vaikuttamiskeinot, sosiaalisesti kestävä kehitys, maailmantalouden mekanismit ja globaali vastuu edellyttävät monipuolisia tietoja ja abstraktia ajattelua.
Esitystapa puhuttelee niitä, jotka ovat kasvaneet kiinni kuvalliseen viestintään ja lyhyisiin kiinnostussessioihin. Kotoisimmaksi kirjan parissa tuntenee olonsa moderni kaupunkilaisperhe, jolle vaivatta avautuvat sellaiset ilmaisut kuin LOL, pliide, miekkari, stadika ja vloggarit.
Runsaan informaationsa ja toimintaideoidensa puolesta kirja sopii lukemistoksi koulun ja lukion maantieteeseen. Sisältö ja esitystapa nivoutuvat yhteen perusopetuksen (2014) ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien (2015, 2019) laaja-alaiseen osaamiseen, jonka avulla voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta henkilökohtaiselta tasolta globaaliin tasoon. Samalla se täyttää aikuisten lukiokoulutuksen lukemiston vaatimukset.
Ilmastoaktivismia eri toimijoiden maailmassa
Kirjan perusote on ponteva ja optimistinen: se haastaa selvittämään oman elämäntavan hiilijalanjälkeä, pohtimaan omaa kulutusta ja muuttamaan elintapoja vähemmän ilmastoa kuormittaviksi. Näin pyritään kääntämään kehitystä kohti unelmien toteutumista, ekotopiaa.
Kirjan 48 sivulla tulee selväksi, että ilmasto muutoksineen on mutkikas juttu. Sisällön rikkauden ansiosta Lotan ja Kasperin tarina ei kulu puhki kertalukemisella, vaan vaatii sulattelua ja uudelleen paluuta esityksen pariin.
Ihme ilmat! sopii luettavaksi yhdessä muiden, kiinnostavien ilmastokirjojen kanssa. Maantieteilijä Matti Virtanen (2019) rakensi ilmastojen muutoksista ja ilmastopolitiikasta monipuolisen ja kriittisen kuvan. Kansalaisaktivisti Leo Stranius (2019) pohti ilmastokysymyksiä vaikuttajana, ekoistina ja perheenisänä. Professori Veli-Matti Värri (2018) nosti ekokriisit esille kasvatushaasteina. Ertimon ja Ahokoivun kirjan Lotta ja Kasperi tuovat keskusteluun nuorison toiveikkaan ja aktiivisen näkökulman. Näistä kirjoista muodostuu lukijalle kova ja antoisa paketti.
Pähkinänkuoressa
● Kenelle? Koululaisille, lapsille aikuisen kanssa yhdessä lukien. Kasvattajille ja opettajille, aikuisopiskelijoille, aikuisille.
● Mihin aktivoi? Miettimään itselle sopivaa, ympäristöä säästävää elämäntapaa, kestävän kehityksen mukaisia kulutusratkaisuja ja vaikuttamiskeinoja. Ajattelemaan ilmastojen moninaisuutta ja muuttumista eri aikoina, aikaskaaloja.
● Mitä merkittävää? Ilmastojen vaihteluiden ja ympäristövaikuttamisen monipuolinen kuvakertomus lapsille ja aikuisille.
Lisää aiheesta
● Elämäntapatesti. S. a. Helsinki: Sitra. <https://elamantapatesti.sitra.fi/>. Luettu 3.12.2019.
● Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, Sitoumus 2050. 2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. <https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050>. Luettu 3.12.2019.
● Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Määräykset ja ohjeet 2015: 48. Helsinki: Opetushallitus. <https://www.oph.fi/>. Luettu 3.12.2019.
● Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. Helsinki: Opetushallitus. <https://www.oph.fi/>. Luettu 3.12.2019.
● Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Helsinki: Opetushallitus. <https://www.oph.fi/>. Luettu 3.12.2019.
● Stranius, Leo. 2019. Ekoistin muistelmat. Helsinki: Into.
● Virtanen, Matti. 2019. Ilmastopaniikki. Hoito-opas. Jyväskylä: Docendo.
● Värri, Veli-Matti. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.
Kirjala 